Raksilan asukasyhdistys talkoili maanantaina 1.2. purkaen puiston kuusen valaistuksensähkösyötön. Kaikki olivat tervetulleita mukaan ja talkoista tiedotettiin Whatsappissa, Facebookissa ja Instagramissa.
On ollut ilo, että kahden kuukauden ajan saimme nauttia kauniista kuusesta jouluisessa valaistuksessa. Asukasyhdistys saikin hyvää palautetta siitä, että kuusi sai valonsa monen vuoden tauon jälkeen. Valot syttyvät taas ensi jouluna.
❗Talkoissa noudatettiin viranomaisten antamia korona-ajan suosituksia ja rajoituksia.
Raksilan asukasyhdistys toivotti kaikille hyvää joulua oheisella joulutervehdyksellä. Erityiskiitokset raksilalaisille, musiikista Tanja Torvikoskelle ja Antti Annolalle, Teuvo Pakkalan koulun musiikkiluokkien oppilaille ja opettajille, Joulupukille terveisistä, Niilo Kalliolle drone-ajeluista ja Joona Okkoselle editoinnista. Oulun kaupungin kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta on myös tukenut videon tekemistä.
Raksilan joulu avattiin 1.12.2020, kun puiston nurkan kuusi sai jouluvalot monen vuoden tauon jälkeen. Koronatilanteen takia tapahtuma järjestettiin tänä vuonna Facebook Live -etätapahtumana. Raksilan asukasyhdistys kiittää kaikkia katsojia ja mukana olleita! Tilaisuus on tallennettu ja sitä voi katsoa myös myöhemmin: fb.watch/2752E0CYgS
Erityiskiitokset Oulun kaupungin lähidemokratiatoimikunnalle tilaisuuden mahdollistamisesta, Tiernapojille upeasta esityksestä, Tanja Torvikoskelle herkästä Raksilan joulu -laulusta, Joona Okkoselle kuvauksesta sekä asukasyhdistyksen tiimille. Onnittelemme myös vuoden raksilalaista ja Raksila-mukin nro 32 saajaa J-P Metsävainiota!
Kaupunginosassamme on vireillä useita ja mittavia kaavahankkeita. Sivusta tulee kuitenkin jatkuvasti uusia ideoita ja jo pitkälle valmisteltuja suunnitelmia hyllytetään. Me alueen asukkaat seuraamme tilannetta hämmentyneinä sekä huolestuneina siitä, kuinka alueemme käy tavoiteltujen rakennusvolyymien kasvaessa.
Suunnitelmien muuttuminen siirtää rakentamista tuonnemmaksi, mikä voi olla monelle meistä helpotuskin. Toisaalta sen seurauksena kaupunginosamme rappeutuminen vain jatkuu. Ratakadun ja rautatien väliseltä alueelta sammuvat vähitellen viimeisetkin valot. Katumme painuvat kuopille ja muuttuvat enemmän ja enemmän keskustassa työssä käyvien pysäköintialueeksi.
Market-alueen suunnittelu palasi lähtöruutuun
Market-alueen asemakaavan muutos käynnistettiin vuonna 2013 Oulun kaupungin aloitteesta. Markettien vuokra-ajat olivat loppumassa eikä kaupunki halunnut jatkaa nykyisten markettien vuokra-aikaa, vaan saada alue tehokkaampaan käyttöön. Asemakaavaa laadittiin yhteistyössä alueen vuokramiesten Arinan ja Keskon kanssa. Vajaan seitsemän vuoden puurtamisen tuloksena keväällä 2020 saatiin vihdoin asemakaavan luonnos nähtäville. Luonnoksessa oli saman katon alla oleva Arinan ja Keskon kauppakeskus sekä asuntokortteli Tehtaankadun ja Teuvo Pakkalan kadun nurkkauksessa. Raksilan asukasyhdistys esitti kaavaan parannusehdotuksia, mutta ei vastustanut alueen kaavoittamista kauppakeskukselle ja asuntokortteliksi.
Välittömästi kaavaluonnoksen esilläolon jälkeen Oulun yliopisto pudotti pommin esittäessään yliopiston mukaantuloa hankkeeseen. Ympäristölautakunta antoi 13.10.2020 Arinan, Keskon ja yliopiston koalitiolle oikeuden esittää marketalueelle suunnitelmansa, jossa kauppakeskuksen lisäksi alueelle sijoitettaisiin myös 30 000 kerrosalaneliömetriä Oulun yliopiston tiloja. Aikaa suunnitelman esittämiselle annettiin ensi vuoden loppuun saakka. Välitavoitteena hakijoiden tulee 31.3.2021 mennessä tuottaa tiedot alueelle sijoittuvista toiminnoista niiden vaatimine logistiikkatarpeineen.
Mikäli suunnitelma tyydyttäisi kaupunkia, aloitettaisiin uusi kaavoitusprosessi. Yliopiston tavoitteena on päästä rakentamaan vuosina 2024–2025, jolloin tilat valmistuisivat vuosina 2027–2028. Kun kahden marketin sijoittamista alueelle hierottiin seitsemän vuotta, tavoitetta voi pitää optimistisena. Kyseessä on kuitenkin aika paljon hankalampi yhtälö. Mikäli uuteen kaavaprosessiin lähdetään, nykyisissä marketeissa käydään kauppaa hyvin todennäköisesti vielä tämän vuosikymmenen jälkipuoliskollakin.
Matkakeskusta ei tullut – Asemakeskuksen suunnittelu alkaa
Rautatien ja Ratakadun välinen, silloin VR:n käytössä ollut alue kaavoitettiin 1970-luvulla keskusliikenneasemaa varten. Keskusliikenneaseman ensimmäinen vaihe, linja-autoasema, valmistuikin vuonna 1983. Rautatieaseman piti tulla linja-autoaseman jatkeeksi suunnilleen nykyisen tunnelista nousevan luiskan kohdalle. Asemakaavan selostuksessa arvioitiin rautatieaseman rakentamisen siirtyvän 1990-luvulle. Asematunnelin ja linja-autoaseman rakentamisen jälkeen ainoaksi muutokseksi alueella jäi kuitenkin 1980-luvun lopulla rakennettu oikeus- ja poliisitalo. Sen jälkeen alueella on vain sammuteltu valoja.
Ei talvikunnossapitoa. Kuva: Timo Takala 17.10.2020.
1980-luvulta alkaen Ouluun on visioitu toinen toistaan komeampia matkakeskuksia Rautatienkadun puolelle kunnes 30.10.2020 Forum24-lehdestä voitiin lukea, että Rautatienkadun varteen suunniteltua matkakeskusta ei tule. Lemminkäisen ja VR:n tekemä sopimus matkakeskustilojen rakentamisesta oli uutisen mukaan rauennut jo vuosia sitten. Sen sijaan nykyisen linja-autoaseman paikoitusalueelle on tulossa ”vaatimattomampi, enemmän odotustilatyyppinen joukkoliikennettä palveleva keskus, jossa VR esimerkiksi voisi palvella lippuautomaateilla”.
Yhdyskuntalautakunta päätti 27.10.2020 käynnistää radan ja Ratakadun välisen alueen kaavamuutoksen. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on alueen käyttötarkoituksen muuttaminen ”Asemakeskukseksi, jossa sijaitsee monipuolisia keskustamaisia toimintoja, muun muassa linja-autoasema, matkahuolto, liike- ja toimistotiloja, hotelli sekä asumista. Suunnittelun aikana voidaan tutkia myös muiden toimintojen sijoittumiseen alueelle.” Muilla toiminnoilla tarkoitettaneen ”Tapahtuma- ja elämysareenaa”, jonka toisena vaihtoehtona tutkitaan tätä Asemakeskuksen nimellä kulkevaa aluetta. Päätös areenan sijaintipaikasta on tarkoitus tehdä vasta vuonna 2022, mikä hankaloittaa huomattavasti alueen suunnittelua. Todennäköistä onkin, että odotustilan avajaisia ei vietetä aivan lähivuosina.
Asemakeskuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä ja siitä voi jättää palautetta 18.12.2020 asti.
Uusi paloasema Raksilaan
Hometalona tyhjilleen jätetyn keskuspaloaseman tontille käynnistyi asemakaavan muutos vuoden 2019 lopulla. Parhaillaan nähtävillä olevissa kaavan valmisteluaineistoissa esitellään jo pitkälle tehtyjä uuden paloaseman suunnitelmia, joissa paloasemarakennuksen omistajaksi tulevan ruotsalaisen Hemsö:n nimikin jo esiintyy.
Paloaseman luonnos, näkymä Teuvo Pakkalan kadulta. Lähde: Raksilan paloasema, kaavamuutoksen valmisteluaineisto, Hemsö Suomi Oy ja Arkkitehdit Kontukoski Oy.
Suunniteltu paloasema on aiempaa pienempi, koska pelastustoimet jaetaan tämän ja Teknologiakylään valmistuneen toisen paloaseman kanssa. Pelastuslaitoksen arvion mukaan paloautojen lähtöjen määrä vähenee Raksilassa noin 25 %. Hälytyksiin lähtevien raskaiden ajoneuvojen määrä myös vähenee. Nykyään Raksilasta lähtee hälytystä kohti 1–4 raskasta paloautoa, kun taas uuden paloaseman hälytyksiin arvioidaan lähtevän 1–2 raskasta paloautoa.
Raksilan asukasyhdistys jätti asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta mielipiteen, jossa esitettiin harkittavaksi, voitaisiinko Oulun eteläpuolen pelastusasema sijoittaa kuitenkin Huuhkajanpuistoon ja osoittaa nykyinen tontti urheilupuiston tarpeisiin. Vastineessaan mielipiteeseen kaupunki kirjoitti: ”Kaavamuutos pohjautuu kaupunginhallituksen hankepäätökseen 11.6.2018 § 170, jonka mukaan Oulun uusi keskuspaloasema rakennetaan Linnanmaalle ja Raksilasta poistuvan keskuspaloaseman tilalle rakennetaan nykyistä pienempi paloasema.”
Nyt nähtävillä olevasta asemakaavan valmisteluaineistosta saattoi jättää palautetta 30.11.2020 asti.
Jäähalli vai elämysareena?
Raksilan jäähallin tonttia koskeva asemakaavan muutos käynnistettiin vuonna 2015. Aloitteen kaavamuutoksesta oli tehnyt Oulun Kärpät Oy. Tavoitteena oli kehittää Raksilan jäähallista nykyaikaiset vaatimukset täyttävä urheilutoiminnan ja muiden tapahtumien areena. Asemakaavoitus ei ole kuitenkaan edennyt kesällä 2016 nähtävillä olleen osallistumis- ja arviointisuunnitelman jälkeen, sillä pian tuon jälkeen julkisuudessa alkoi keskustelu areenasta.
Keskustelu areenasta johti lopulta siihen, että kaupunginhallitus päätti 26.10.2020 laatia hankesuunnitelman ”Tapahtuma- ja elämysareenasta” poliisi- ja oikeustalon tontille sekä hankeselvityksen vaihtoehtoisesta sijoituksesta Raksilan urheilupuistoon. Sijaintipaikkana urheilupuistossa on mainittu pesäpallokentän kohta. Määräaikaa suunnitelmille annettiin vuoden 2021 loppuun. Hankesuunnitelman ja hankeselvityksen valmistumisen jälkeen vuonna 2022 on tarkoitus tehdä päätös sijaintipaikasta.
Puu-Raksilan kaava etenee
Asukasyhdistys teki aloitteen Puu-Raksilan asemakaavan uusimisesta vuonna 2017. Kaavan laatiminen aloitettiin parin vuoden odotuksen jälkeen vuonna 2019. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä syyskuussa 2019. Asukasyhdistys jätti suunnitelmasta mielipiteen, jossa toivottiin erityisesti perusteellisten selvitysten tekemistä suunnittelun pohjaksi. Syyskuussa 2019 kaupunki järjesti asukkaille ja kiinteistöille suunnatun kyselyn alueen kehittämistoiveista. ■
Puu-Raksilan kaavahankkeessa on tarkoitus ratkoa myös Raksilan liikenneongelmia.
Kuva: Timo Takala 6.11.2019.
Oulun kaupunki kokosi syksyllä 2020 Puu-Raksilan suojelukaavan valmistelua varten työryhmän, jossa ovat kaupungin puolelta Raksilan kaava-asiasta vastaava kaupungin kaavoitusarkkitehti Jere Klami ja liikenneinsinööri Saija Räinä. Asukasyhdistyksen puolesta työryhmään kuuluvat Liikenne- ja kaavatyöryhmän jäsenet Timo Takala ja Kaisa Pudas. Syksyn palaverissaan työryhmä kävi läpi kaupungin jo aloittamia toimia ja suunnitteli tulevia.
Kaupunki järjesti syksyllä 2019 alueemme asukkaille ja kiinteistöjen omistajille verkkokyselyn Puu-Raksilan kaavahankkeen (kaavatunnus 564-2425) lähtökohtien ja tavoitteiden määrittelyä varten. Asukaskyselyn vastaajia oli 91, joista 23 ei itse asu Raksilassa.
Työryhmän suunnitelman mukaan Jere Klami esitteli asukaskyselyn tulokset etänä järjestetyssä asukastilaisuudessa 19.11.2020. Tilaisuudessa esiteltiin asukaskyselyn tuloksien lisäksi Raksilan paloaseman (kaavatunnus 564-1415) valmisteluaineisto. Klamin esitys löytyy Oulun kaupungin verkkosivulta www.ouka.fi/oulu/kaupunkisuunnittelu/puu-raksila.
Etäyhteyden kautta asukastilaisuudessa oli mukana noin 60 osallistujaa. Raksilan asukasyhdistys oli järjestänyt mahdollisuuden tilaisuuden seuraamiseen myös Teuvo Pakkalan koululla niille henkilöille, jotka eivät pystyneet osallistumaan etäyhteyden kautta.
Raksilan paloaseman osalta keskusteluissa tuotiin esille huoli paloaseman liikuntasalin ja ampumaradan menettämisestä, sillä uuden paloaseman luonnos ei sisällä tiloja näihin toimintoihin. Lisäksi nostettiin esiin paloaseman sijainti – onko Raksila ylipäätään oikea sijoituspaikka uudelle keskustan paloasemalle.
Asukaskyselyn tuloksissa suurin osa vastaajista piti asuinympäristöä erittäin viihtyisänä (63,0 %) tai viihtyisänä (30,8 %).
Asukaskyselyn vastauksista kerätty Raksilan viihtyisyyttä kuvaava sanapilvi.
Avoimissa vastauksissa nousi esille alueen rauhallisuus, puistomaisuus, kauniit puutalot sekä yhteisöllisyys. Vastauksissa tuli esille myös Raksilan asukkaita jo pitkään huolettaneet alueen liikennejärjestelyt, melu ja tärinä.
Asukaskyselyn avoimia vastauksia:
Kylä, jossa ihmiset tuntevat toisensa ja kantavat vastuuta ympäristöstään ja naapureistaan.
Asun maalla keskellä kaupunkia.
Puu-Raksilaan muutettuaan ei sieltä halua muuttaa pois.
Kaupunki tuleekin selvittämään alueen lukuisten eri hankkeiden vaikutukset liikenteeseen ja tilaa suojelukaavahankkeeseen liittyvän kattavan liikennesuunnittelun jo tämän vuoden puolella. Virallinen selvitys Puu-Raksilan pysäköintitilanteesta tulee viivästymään poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi. Kaupunki kuitenkin tietää rajoittamattomasta pysäköinnistä johtuvan tilanteen, ja sillä on hallussaan aiemmin kerättyjä tietoja ja vanhoja mittauksia. Hulevesi- sekä ympäristö- ja tärinäselvitys laaditaan ensi keväänä. Suojelukaavan valmistuminen ei kuitenkaan ole riippuvainen alueen muiden hankkeiden aikatauluista: koska Puu-Raksilan liikenne- ja pysäköintiratkaisut saadaan nähtävästi valmiiksi ennen muita hankkeita, muut hankkeet tulevat elämään Raksilan ratkaisujen mukaan. Raksilan asemakaavan muutosluonnos on tavoitteena saada valmiiksi jo loppusyksystä 2021.
Kaupunki suunnittelee tilaavaansa suojelukaavahankkeeseen liittyvän kattavan liikennesuunnittelun jo vuoden 2020 puolella. Tarkoitus on selvittää alueen lukuisten eri hankkeiden vaikutukset liikenteeseen. Kuva Kaisa Pudas.
Kaupunki aloittaa tämän vuoden puolella myös rakennusten ja tonttien rakennusoikeuksien tarkastelun, jonka pohjalta aloitetaan, osana kaavaluonnosta, rakentamistapaohjeiden valmistelu. Peruslähtökohtana on sekä rakennusten arvojen mukainen että asukkaille oikeudenmukainen kaava. Siihen liittyen kaupunki on tehnyt Puu-Raksilan alueen rakennushistorian selvityksestä tarjouspyynnön. Uusi asiantuntijaselvitys tulee tarkentamaan aiemman arkkitehtiopiskelijoiden laatiman suojeluatlaksen tietoja. Selvityksen on määrä valmistua ensi kesänä.
Asukaskyselyn vastauksista kerätty muuta palautetta kuvaava sanapilvi.
Lähes puolet kyselyn vastaajista kertoi haluavansa, että asukasyhdistys edustaa heitä kaavatyössä. Jokunen vastaaja haluaa osallistua suunnittelutyöpajoihin. Jollet ole jo Liikenne- ja kaavatyöryhmän jäsen, otathan meihin yhteyttä! Työpaja on suunnitteilla ensi kevääksi. ■
* * *
Raksilan asukasyhdistyksen Liikenne- ja kaavatyöryhmä 2020: Laura Isola, Hanna Kopsala, Irene Oukka, Kaisa Pudas ja Timo Takala
Asukasyhdistys tiedottaa jatkossakin raksilalaisia ajankohtaisista kaava- ja muista asioista Raksilan tiedotusasiaa -whatsapp-ryhmässä, täällä kotisivuillamme osoitteessa raksila.fi sekä paperitiedotteilla.
Asukasyhdistys järjesti joulukuussa 2019 perinteisen glögitilaisuuden puistossa. Glögi ja piparkakut tekivät hyvin kauppansa, ja niistä riitti hyvää joulumieltä ohikulkijoillekin. Tilaisuudessa lauloimme Tanja Torvikosken johdolla joululauluja ja asukasyhdistys ojensi laulun säestyksellä Raksila-mukin Kaisu Rundelinille. Paikalla oli kymmeniä raksilalaisia.
Glögijuhla järjestettiin
joulukuussa 2019 Impolan edustalla.
Vuosikokous ja järjestäytymiskokous 24.2.2020
Tämän vuoden vuosi- ja järjestäytymiskokous pidettiin helmikuussa Oulun Palvelualan opistolla. Vuosikokouksessa Liikenne- ja kaavatyöryhmän jäsen Timo Takala esitteli koosteen Raksilan kolmesta erillisestä kaavamuutoksesta, joista käytiin vilkasta keskustelua. Hallituksen puheenjohtajaksi 2020–2022, ja samalla yhdistyksen puheenjohtajaksi, valittiin Heikki Pudas. Muiksi hallituksen jäseniksi valittiin Helena Englund-Siikaluoma, Ritva Ilonen (rahastonhoitaja), VeikkaNiskakangas (hallituksen sihteeri), Joel Lehtelä ja Hanna Kopsala. Varajäseneksi valittiin Jetta Huttunen, Esteri Kopperoinen ja Henna Raitala.
Vuosikokous järjestetään myös vuonna 2021 helmi-maaliskuussa, ja kaikki raksilalaiset ovat lämpimästi tervetulleita mukaan!
Asukasyhdistys auttaa
Maaliskuussa 2020 COVID-19 alkoi näkyä myös oululaisten elämässä. Kun maan hallitus antoi riskiryhmäläisille kehotuksen pysyä kotona ja välttää mm. kaupassa asiointia, asukasyhdistyksen hallitus päätti kerätä vapaaehtoisryhmän auttamaan avuntarpeessa olevia.
Maaliskuun puolessa välissä kasassa oli noin 10 hengen vapaaehtoisryhmä ja kaikkiin talouksiin oli jaettu tiedote tarjolla olevasta avusta. Tieto toiminnasta toimitettiin myös Oulun kaupungin Oulu-apu-toiminalle ja paikalliselle medialle.
Lopulta vapaaehtoisia oli lähes 20 ja vajaata 10 riskiryhmäläistä avustettiin, myös Raksilan ulkopuolella. Toukokuun alussa avustuksen tarve hiipui.
Erään avustetun kommentti: ”Monet kiitokset taas ostosavusta! Vanhakin ihan voimaantuu tavattaessa reippaita, iloisia kauppa-apureita!”
Kevään ja syksyn siivoustalkoissa huomioitiin turvavälit ja yleinen koronaturvallisuus.
Raksilan pihat puhdistuivat keväällä ja syksyllä
Poikkeustilanne vaikutti sekä kevään että syksyn siivoustalkoiden järjestelyihin. Keväällä perinteinen kahvittelu ja makkaranpaisto juttutuokioineen jätettiin ohjelmasta pois kokonaan, mutta syksyllä koronatilanne oli Oulussa niin hyvä, että asukasyhdistyksen hallitus uskalsi ne järjestää.
Siivouspäivää varten haettu kaupungin avustus oli keväällä vaarassa, sillä pelkona oli, että tapahtuman aikana Suomen hallituksen suosittelema 10 hengen kokoontumisrajoitus vaarantuu. Näinhän ei kuitenkaan käynyt.
Siivouspäivinä lavat olivat paikalla aamusta iltaan, joten puutarharoskien vieminen saatiin porrastettua ja turvavälit oli helppo pitää. Paikalle tuodut kolme lavaa täyttyivät ääriään myöten, mikä kertoo siivoustalkoiden tarpeellisuudesta alueellamme. Järjestelyt saivatkin laajasti kiitosta asukkailta.
Kuponkeja tuotiin keväällä niin kiitettävästi, että niitä jäi yli syksynkin siivouspäivään!
Sekä kevään että syksyn siivouspäivinä lavat täyttyivät.
Ensimmäisen kerran miesmuistiin olivat Raksilan kadunvarret puhtaina kaupungin kevätsiivouksen jäljiltä‚ kiitos viheliäisen koronan, joka on pakottanut katujamme yleisenä parkkipaikkanaan pitävät etätöihin!
Asukasyhdistys järjesti Turvallinen koulutie -tempauksen elokuussa koulujen alkaessa. Teuvo Pakkalan kadun vilkas liikenne ja ajoittain korkeat ajonopeudet ovat liikenneturvallisuuden kannalta iso haaste.
Turvallinen koulutie
Raksilan asukasyhdistys järjesti myös tänä vuonna Turvallinen koulutie -kampanjan. Kolmen ensimmäisen koulupäivän aikana Raksilan asukkaista koottu vapaaehtoisten ryhmä oli turvaamassa alakoululaisten koulumatkaa aamulla koulujen alkaessa sekä iltapäivisin koulun loppuessa. Keltaisiin liiveihin pukeutuneet vapaaehtoiset näkyivät liikenteessä Teuvo Pakkalan koulun edessä olevilla suojateillä, Karjasillan alikulussa sekä Urheilukadun suojatiellä.
Turvallinen koulutie -kampanja.
Teuvo Pakkalan kadun vilkas liikenne ja ajoittain korkeat ajonopeudet ovat liikenneturvallisuuden kannalta iso haaste erityisesti nyt pimeän aikaan. Muistetaan siis ottaa huomioon tiellä liikkuvat koululaiset asuinalueemme kaduilla ja pitää ajonopeudet matalina! Asukasyhdistyksen palautteesta kaupunki kävi korottamassa koulun edessä olevat suojatiemerkit, jotta näkyvyys risteyksessä paranisi.
Syksyn suunnittelukokouksessa
ideoitiin tulevaa toimintaa.
Asukasyhdistyksen toiminnan suunnittelu 10.11.2020
Asukasyhdistys kutsui marraskuussa jä- seniään vapaamuotoiseen iltakeskusteluun Vanhalle paloasemalle. Paikalle saapuneen yhdeksän hengen voimin suunniteltiin ja ideoitiin asukasyhdistyksen toimintaa ja mietittiin, kuinka lisää raksilalaisia saataisiin aktivoitua osallistumaan yhteisen toiminnan järjestämiseen.
Kaavoituksen eteneminen
Yhdistyksen yhteistyö kaupungin ja asukkaiden välillä oli vuoden aikana tiivistä. Kaava-asioista kerrotaan lisää Raksila-lehden 2020 sivuilla 6–10 sekä toisaalla raksila.fi-sivustolla. ■
Teksti: Heikki Pudas ja J-P Metsävainio, kuvat: J-P Metsävainio.
J-P Metsävainio on ollut paljon julkisuudessa legendaarisen Queen-kitaristi ja astrofyysikko Brian Mayn ja Astronomy-lehden päätoimittajan ja tiedekirjailijan David J. Eicherin yhteisen kirjan, Cosmic Clouds 3-D, Where stars are born, julkistamisen myötä. Tämän ja J-P:n muiden saavutusten myötä Raksilallekin heijastuvan positiivisen mielikuvan johdosta luovutetaan Metsävainiolle Raksila-muki nro 32.
Astrokuvaaja J-P Metsävainio kuvauslaitteistonsa kanssa.
Onnitteluviestin yhteydessä kysyin Jukka-Pekalta, haluaisiko hän vastata muutamaan kysymykseen asukasyhdistyksen lehtijuttua varten. Myöntävä vastaus tuli samantien.
Kuvaat avaruutta ja sen järjestelmiä valovuosien päässä planeetaltamme. Miten näet ja koet Raksilan tässä maailmankaikkeuden kontekstissa?
Raksila on ainoa kotini tässä maailmankaikkeudessa, täällä myös työstän ottamani valokuvat julkaisukelpoisiksi. Koen siis paikan hyvin tärkeäksi itselleni.
Uusimman julkaisusi kumppani, Brian May, asustaa Englannissa. Minkälaisia haasteita koit ja millaisia uusia toimintatapoja opit työskennellessänne yhdessä?
Suurimpana haasteena oli tietysti epidemian aiheuttamat ongelmat. Kaikki suunnitellut tapaamiset ja tapahtumat peruuntuivat kun siirryimme työskentelemään ainoastaan etäyhteyden kautta. Brianin kanssa on helppo työskennellä, olemme olleet yhteyksissä yli kymmenen vuotta joten tunnemme toistemme työtavat ja työn. Kirjaa tehdessä tietysti korostui Brianin astrofyysikkopuoli muusikko Brianin jäädessä taustalle soittelemaan. Uutta minulle oli etätyöskentely tässä laajuudessa ja kuinka työlästä se oli verrattuna normaaleihin rutiineihin.
Onko Raksilalla ja sen historialla jotain henkilökohtaista merkitystä sinulle?
Raksila on ollut hyvin pitkään haaveissa mukana asuinpaikkana ja useita tuttaviamme asuu Raksilassa, joten alue oli hyvin tuttu jo ennen tänne muuttoa. Olemme vaimoni kanssa asuneet täällä Raksilassa nyt hiukan yli neljä vuotta ja nauttineet joka hetkestä. Asuimme yli kaksikymmentä vuotta Oulun ydinkeskustassa keskusaukion reunalla, Raksilaan muutto tuntui todella hienolta. Vaikka tämä alue sijaitsee käytännössä Oulun ytimessä, vuodenaikojen vaihtelu, eläimistö ja luonto on aivan eri tavoin läsnä täällä.
Onko Oulu ja Raksila työskentelyäsi ajatellen jotenkin paremmassa tai heikommassa asemassa kuin joku muu paikka/alue Suomessa/pallollamme?
Koko pohjoinen alue on työni kannalta ehkä yksi maailman huonoimpia, ilmaston ja pohjoisen sijainnin vuoksi. Tällä leveysasteella syvän taivaan kuvausta voi tehdä vain kuuden kuukauden jakson aikana koska kevät-, kesä- ja syyskuukausina täällä ei ole lainkaan astronomista pimeyttä. Toisaalta juuri tämä antaa minulle aikaa kehittää kuvaustekniikkaa ja pohtia tekemisiäni kunnolla.
Mitä haluaisit muuttaa nykyisessä Raksilassa?
En varsinaisesti oikeastaan mitään, tietysti osana kaupunkia alue kehittyy, toivottavasti vieläpä hallitusti. Toivon että alue säilyy elävänä ja myös tiettyä elämän rosoisuutta kunnioittavana. En halua että alueesta kehittyisi jonkinlainen ulkoilma- ja asumismuseo.
C 1340 Itäinen harsosumu. Kuvassa näkyvänä puhdasta inonisoitua happea, ei tähtiä, valotusaika noin viisi tuntia. Näyttää sähköiseltä versiolta Samothraken Niken, antiikin Kreikan voiton jumalattaren, veistoksesta.
Onko sinulla jokin motto, elämänohje tai ajatelma jonka haluaisit jakaa?
Katselkaa välillä yötaivaalle ja miettikää missä me asumme suuressa mittakaavassa. Tämä antaa mittakaavaa elämään ja siirtää ehkä henkistä horisonttia pikkaisen ulommaksi. ■
Teksti: Maria Brunni ja Molla Jelkänen, kuvat: Kaisa Pudas.
Syrjäkatu 1:n odottamaton remonttiprojekti lähti liikkeelle, kun jokin vuosi sitten kevätjäiden sulaessa katossa todettiin vuoto. Talossa oli ennestään 1980–90-lukujen taitteessa tehty konesaumattu peltikatto, jonka oletettiin kestävän vielä pitkälle tulevaisuuteen. Kattotutkan toimesta tehdyn kuntotarkastuksen perusteella huomattiin, että vanha katto olikin alun perin virheellisesti tehty ja huonokuntoinen. Asiantuntijat suosittelivat sen tekemistä kokonaan uusiksi. Katto tarvitsi myös uudenlaisia tukirakenteita, minkä vuoksi remontti laajeni koskemaan koko vinttiä ja yläpohjaa. Hallituksen puheenjohtaja Annika Jelkänen kertoo, että remontin kokonaisbudjetti tuntui ensin isolta, sillä osakkaille ei haluttu liian suurta taakkaa. Taloyhtiö haki Museovirastolta tukea, mutta sitä ei kuitenkaan saatu. Hallituksen periaate on ennallistaa ja kunnostaa taloa sen vaatimalla tavalla, ja taloyhtiön osakkaat myöntyivät lainaan ja remonttiin. Yhdessä päätettiin tehdä kerralla kunnolla.
Syrjäkatu 1, talon perustiedot
Mansikkahilloa ja huonekaluja
Remontti alkoi vintin tyhjentämisellä vuonna 2018. Vanhalta vintiltä löytyi paljon tavaraa sota-ajan suksista 80-luvun hillopurkkiin. Vintin lattia purettiin, vanhat purueristeet imuroitiin ja tilalle puhallettiin Ekovillaa.
Talossa on huoneistokohtaisia pönttöuuneja ja yksi vanha puuliesi, ja siksi yläpohjasta paljastuneet piippujen juuret huollettiin. Kaikille asunnoille rakennettiin uudet vinttivarastot. Talon päätykolmioiden laudoitukset sekä osa ikkunoista uusittiin, lisäksi hirsiä ja lautoja jouduttiin korjaamaan ja vaihtamaan paikallisten lahovaurioiden vuoksi.
Vinttiremontin yhteydessä piippujen ympärille tehtiin asianmukaiset palokatkot ja samalla piippujen juuret uusittiin. Myös muun muassa tukirakenteet, lattia ja ikkunat korjattiin.
Uuden katon rakentaminen aloitettiin alkuvuodesta 2019 pakkasten aikaan. Kuiva talvikeli sopi mainiosti kattoremontin tekoon. Remontteja voi ylipäätään joskus olla hyödyllistä tehdä epätyypillisenä ajankohtana, sillä urakoitsijoiden väljempi työskentelyaikataulu voi osaltaan vaikuttaa myös hintaan, toteaa Syrjäkatu 1:n hallitus. Käsityönä tehdyn katon pellin alla on kermi, joka vaimentaa muun muassa sateen aiheuttamaa ääntä.
Katto oli ennen musta, joka keräsi paljon aurinkoa, aiheutti talvella jään kerääntymistä ja kesällä lämpötilojen nousua. Taloyhtiö haki rakennuslupaa katon värin muuttamiselle ja saikin sen. Katon uudeksi väriksi tulee harmaa. Maalaaminen pystytään tekemään muutaman vuoden päästä, kunhan pelti on ensin hapettunut.
Remontin suunnitteluun ja toteutukseen osallistui ammattilaisia arkkitehdeistä rakennusinsinööreihin ja osaaviin rakennusmiehiin. Kattoasiantuntija oli vanhojen rakennusten konesaumattuihin peltikattoihin erikoistunut Vaskisepät. Vintin remontoinnista vastasi Remix Oy ja remontin valvonnan suoritti Entavision. As Oy Syrjäkatu 1:n hallitus on tyytyväinen yhteistyöhön kumppaneidensa kanssa.
Syrjäkatu 1:n hallituksen jäsen Annika Jelkänen (oik.) on tyytyväinen tehtyihin valintoihin
ja remontoidun vintin valoisuuteen. Vasemmalla Maria Brunni.
Kannattiko?
Syrjäkatu 1:n hallituksen Annika ja Molla Jelkänen toteavat, että uusi vintti ja katto ovat paitsi upeat, myös vanhan talon eteen tehty kulttuuriteko. Vintin valoisat ja avarat tilat ovat kauniit ja miellyttävät käyttää. Jelkäset ovat jo huomanneet lämpöhukan kadonneen, sillä talon yläkerrassa on tänä syksynä tarvittu lämmitystä varsin vähän ja myöhään.
Eristyksen ja muiden korjausten lisäksi sähköt uusittiin.
Vanhoja taloja remontoidessa täytyy tehdä harkittuja ja tyylikkäitä ratkaisuja, sanoo Molla Jelkänen. Helpointa ja halvinta se ei aina ole. Syrjäkadulla on haluttu remontoida vanhaa mahdollisimman pitkälle kunnioittaen ja säilyttäen, mutta kompromisseja on tehty siten, että ylletään nykyvaatimuksiin. Turvallisuus, tekniset asiat ja ratkaisujen pitkäkestoisuus on välttämätöntä huomioida.
Pihalle päin olevan vintin päätykolmion ikkunasta on näkymä Puu-Raksilaan.
Kaupungin panostaessa Raksilaan myös asukkaiden kannattaa tehdä niin, sanovat Jelkäset. Alueen arvolle ja arvokkuudelle on hyvästä, että ihmiset huolehtivat rakennusperinnöstä ja Raksilan puutaloalue säilyy uniikkina ja merkityksellisenä osana Oulua ja sen kaupunkikuvaa, naiset summaavat. ■
* * *
Katto- ja vinttiremontti
Katon kuntotarkastus 2018
Uusi konesaumattu peltikatto 2019
Vintin remontti 2019–2020: vintille uudet lattiat, yläpohjan kunnostus ja eristäminen (Ekovilla), palokatko, lahovaurioiden korjaus, sähkötyöt, päätykolmioiden ja ikkunoiden uusiminen, vintille huoneistokohtaiset varastot, tukirakenteiden osittainen uusiminen, piippujen juurien uusiminen
Linja-autolta kioskille kävelen Tuttu myyjä kassalla, yllätä eipä ostokseni aina saman sävelen, Pillimehu, lehti ja kolmioleipä
Puiden keltalehdet pois on tippuneet Marraskuuta viedään, katuun jäävät askeleet Tervehtii betonitornit sekä puutalot Kioski, räntä, linnut, katuvalot
Pihlajapuut parkkipaikan on kadonneet Tilhet, niin kuin minä, niitä kaipailee Parkkipaikan, asfaltin ja kantojen yllä Mustat linnut lentää taivaalla myllätyllä
Ja naakat Raksilan Ne tuntee maailman Valot varjot katujen Kaiken lämmön, kylmyyden
Ja naakat Raksilan Ne tuntee maailman Ne tuntee ihmisen Kaiken lämmön, kylmyyden
Pimeä taivas, autot jonossa pitkässä Ostoksien kanssa kaupalta kävelemässä Mietin kevättä, tuleeko se koskaan Kun painan kenkäni Raksilan loskaan
Ja naakat Raksilan Ne tuntee maailman Valot varjot katujen Kaiken lämmön, kylmyyden
Ja naakat Raksilan Ne tuntee maailman Ne tuntee ihmisen Kaiken lämmön, kylmyyden
Silti, vaikka vähän olen täällä ollut elämästä En tällä ilmallakaan lakata miettimästä, että olen kiintynyt tähän katuun Kuulun tänne, Raksilaan, välille betonin ja puun
Irma Hartikka on asunut Raksilassa yli 50 vuotta ja nähnyt aitiopaikalta Impolan palvelutiskin ja kassan takana, miten kaupanala mullistui 1970-luvulla ja marketit tulivat Raksilaan. Maalaistyttö myös voitti Keskon järjestämän koulutuskilpailun ja pääsi palkinnoksi Espanjaan.
Olimme 1960-luvulla nuoripari ja asuimme Toppilassa pienessä vinttihuoneessa. Meillä oli yksi lapsi. Etsimme isompaa asuntoa, mikä löytyikin Raksilasta, Puutarhakatu 1:stä, Hätälän talosta. Oli keittiö ja iso kamari. Olimme ikionnellisia.
Se oli sitä aikaa, kun Hätälän Olli teki lipeäkalaa talon kellarissa. Varsinkin sesonkiaikana Hätälän Olli teki ympäripyöreitä päiviä. Joskus kalanhaju oli aika voimakas, mutta se ei meitä haitannut. Minun mielestäni hän on yksi Raksilan kuuluisuuksia, varsinkin kun ajattelee millainen jättiyritys Hätälä on nykyisin.
Onhan niitä muitakin kuuluisuuksia, kuten Eero Lattula aikoinaan – ja Reijo Ruotsalainen, joka ei tosin tiettävästi asunut Raksilassa, mutta oleskeli paljon Siiri-mummonsa luona Puutarhakadulla. Mummo piti huolta, että Reijolla oli aika tiuhaan karkkipäivä.
Irma Hartikka työskenteli Impolassa. Aluksi myymälässä tuotteet olivat
tiskin takana kuten muissakin tuon aikakauden kaupoissa.
Minun osaltani onni jatkui, kun pääsin vielä Impolaan töihin. Impola oli, niin kuin moni muukin kauppa silloin, sellainen, että myytiin tiskin takaa. Sitten tuli muutoksen aika ja alettiin muuttaa myymälöitä valintamyymälöiksi. Niin myös Impola teki remontin ja muuttui valintamyymäläksi. Minä pääsin kassatoimihenkilöksi. Siitä alkoi minun kassatyöurani, joka kesti yli kolmekymmentä vuotta.
Impola oli K-merkin alla toimiva kauppa ja Kesko koulutti henkilökuntaa kirja- ja kurssimuotoisesti. Minäkin osallistuin K-ryhmän koulutukseen, joka jatkui eräänlaisena kilpailuna. Pääsin Helsinkiin jatkokilpailuun ja edelleen loppukilpailuun. Silloin oli vuosi 1971. Kävi niin, että maalta tullut tyttö pärjäsi ”maalaisjärjellä” ja voitti kilpailun! Sain palkinnoksi kahden viikon matkan Espanjaan, joka oli siihen aikaan hieno juttu, kun ulkomaanmatkat eivät olleet niin yleisiä.
Myöhemmin Impolassa tehtiin remontti, ja se muuttui valintamyymäläksi.
Kuvassa Irma Hartikka, mestarikassa.
Impola oli mukava ja ihmisläheinen työpaikka. Samoin Puutarhakadulla oli mukava asua.
Mutta sitten alkoi kuulua huhuja markettien tulosta Raksilaan, ja sehän tiesi pienempien kauppojen loppua. Niinpä työpaikka vaihtui, kuten asuntokin.
Asuntoni on edelleen Raksilassa, Ratakadulla, jossa asun nykyisin leskenä yksin. Olen asunut jo yli viisikymmentä vuotta Raksilassa, jossa on hyvä ja mukava asua. ■
