Raksilan alueen kaavoitus, tilanne loppuvuonna 2019

Raksilan markettien, asema-alueen sekä Ouluhallin uudistukset vaikuttavat kaikkien raksilalaisten elämään. Samalla Puu-Raksilan alueella käynnistyi 2019 asemakaavan muutos, jonka tavoitteena on tukea Puu-Raksilan valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön säilymistä ja kehittymistä.

Teksti: Jere Klami, kaavoitusarkkitehti, Oulun kaupunki

Market-alue
Raksilan market-alue on ollut kaupan suuryksiköiden aluetta vuodesta 1976 alkaen, jolloin alueen kolme liikerakennusta rakennettiin. Raksilaa koskeva periaatteellinen suunnitteluratkaisu asemakaavoituksen pohjaksi on hyväksytty kaupunginhallituksessa 1.10.2012 (§ 445). Suunnittelun pohjaksi valittiin vaihtoehto, jossa market-alue kehittyy nykyisellä tontillaan, jonne osoitetaan myös asuntoja ja liiketiloja. Alueen rakennuskanta uudistetaan kokonaisuudessaan. Asemakaavan muutos on kaavaluonnoksen valmisteluvaiheessa ja sen on tavoitteena tulla voimaan vuoden 2020 aikana.

Asema-alueen tulevaisuus
Senaatin Asema-alueet Oy, Senaatti-­kiinteistöt ja Oulun kaupunki ovat solmineet aiesopimuksen Oulun asema-­alueen kehittämisestä. Tavoitteena on kehittää asema-alueesta kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen ja toiminnallisesti monipuolinen uusi kaupunginosa sekä kasvavaa kaupunkia palveleva liikenteen solmukohta. Asemakeskuksen suunnittelu käynnistyi kevättalvella 2016 arkkitehtuurikilpailun muodossa. Palkintolautakunta päätti yksimielisesti asettaa ensimmäiselle sijalle ehdotuksen Tervatynnyrit, jonka tekijät olivat Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy, Arkkitehdit m3 Oy, Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy, liikennesuunnittelusta Plaana Oy sekä Rakennusinsinööritoimisto Rimako Oy. Asema-alueen kehittämisessä sitoudutaan edistämään muun muassa elinkaariajattelua, hiilineutraalisuutta sekä rakentamaan sosiaalisesti kestävää kaupunkia.

Oulun asema-alueen kehityshankkeeseen on liitetty nyt myös oikeus- ja poliisitalon alue ja yhteensä noin viiden hehtaarin laajuisesta alueesta on tarkoitus kehittää keskusta-asumisen, palveluiden, tapahtumien ja matkustamisen elävä kaupunkikeskus. Senaatin Asema-alueet järjestää yhteistyössä Oulun kaupungin kanssa asema-alueen ensimmäisen vaiheen suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailun vuoden 2020 aikana ja tavoitteena on, että uusi asemakaava olisi voimassa vuonna 2022, jolloin alueen rakentaminen voisi alkaa.

Ouluhallin laajennus
Ouluhalli peruskorjataan ja sen yhtey­teen rakennetaan mittava laajennus. Keväällä 2018 Liikelaitos Oulun Tilakeskus järjesti Ouluhallin laajennuksesta ja peruskorjauksesta suunnittele ja toteuta -kutsukilpailun. Tarkoituksena oli löytää innovatiivinen ja ennakkoluuloton ratkaisu, jossa huomioidaan urheilukäytön lisäksi suurten tapahtumien järjestäminen tiloissa. 30.8.2018 valittiin voittajaksi ehdotus Kiitäjä, jossa laajennus sijoitettiin Ouluhallin eteläpuolelle, poikittain Raksilanraitin päähän. Voittaneen eh­dotuksen laativat Peab Oy Länsi- ja Keski-Suomi sekä Arkkitehdit Kontukoski Oy. Laajennuk­sen mahdollistava asemakaavan muutos tuli voimaan keväällä 2019. Laajennus valmistuu vuonna 2020.

Puu-Raksilan kaava
Puu-Raksilan alueella käynnistyi kesäl­lä 2019 asemakaavan muutos, jonka tavoit­teena on tukea Puu-Raksilan val­ta­kun­nallisesti merkittävän kulttuuriympäris­tön säilymistä ja kehittymistä. Työn ohes-
sa tarkastellaan asemakaavan ajan­mukai­suut­ta myös muilta osin.

Asemakaavan muutoksen aluksi järjestettiin alueen asukkaille ja kiinteistöjen omistajille kohdistettu verkkokysely, joka auttaa hankkeen lähtökohtien ja tavoitteiden määrittelyssä. Puu-Raksila on valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. Museoviraston inventoinnin kohteen kuvauksessa todetaan: Puu-Raksila on rakentunut 1920-luvulta lähtien ja alueen suunnitteluperiaatteena on ollut yhtenäinen kaupunkikuva. Kuusi suurta ruutukaavakorttelia muodostava Raksila on puutaloalue, josta säännöllinen rakennustapa luo yhtenäisen esikaupungin. Rakentaminen ajoittuu pääosin 1930–1940-luvuille. Asuinrakennukset edustavat aikansa suhteikasta klassistishenkistä puutaloarkkitehtuuria. Joissakin kerrostaloissa on funktionalismin piirteitä. Rakennuksissa on useita asuntoja, joita on ajan myötä osin yhdistetty suuremmiksi. Aluetta leimaa yksinkertainen mutta eloisa yhtenäisyys ja säntillinen katukuva. Pihat ovat lehteviä ja pihan perällä on aina pienehkö ulkorakennus. Tontit ovat kaupungin vuokratontteja. Keskeistä Puistikkokatua, jonka varrella on vanhoja liikerakennuksia ja kaksinkertaiset puuistutukset, hallitsee kadun päätesommitelmana 1950 valmistunut Teuvo Pakkalan koulu.

Puu-Raksilan asemakaavan tarkistaminen käynnistyi syksyllä 2019

Teksti: Timo Takala
Kuva:
Vaaleansinisellä merkityillä tonteilla on voimassa vuoden 1964 asemakaava. Tummansinisellä merkityille tonteille on myöhemmin hyväksytty asema­kaava­muutoksia. Punaisella on rajattu Museoviraston hyväksymä valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) -alue.
Karttapohja © MML 2019

Raksilan asukasyhdistys teki vuonna 2017 aloitteen alueemme asemakaavan uudistamisesta. Kaupunki on tänä syksynä käynnistänyt muutostyön. Kaavan uudistaminen tuli tarpeelliseksi, kun kaupunki päätti sitoa tonttivuokramme rakennusoikeuteen tontin pinta-alan sijasta. Suurella osalla Raksilan tonteista rakennusoikeutta ei ole merkitty kaavaan, joten niillä vuokra olisi määräytynyt hyvin hatarilla perusteilla.

Suurimmalla osalla Puu-Raksilan tonteista on voimassa vuonna 1964 laadittu asemakaava. Tuolloin oli kulunut 40 vuotta alueen alkuperäisen asemakaavan valmistumisesta ja asemakaava muutettiin pohjustamaan alueen tulevaa purkamista. Tarkoituksena oli estää rakennusten laajentaminen, jotta lunastuskustannukset eivät kasvaisi. Kun alueen vuokra-aikoja sittemmin päätettiin jatkaa, asemakaavaa ei kuitenkaan muutettu säilyttämispäätöstä vastaavaksi. Niinpä tähän mennessä kolmellekymmenelle tontille on jouduttu laatimaan tonttikohtaiset asemakaavamuutokset ullakkotilojen käyttöön ottamista varten.

Asemakaavatyön osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä syyskuussa. Asukasyhdistyksen jättämässä lausunnossa korostettiin alueemme valtakunnallisen kulttuurihistoriallisen arvon huomioon ottamista. Asukasyhdistys piti tärkeänä, että koko RKY-alue käsiteltäisiin asemakaavatyössä. Kaupungin esittämässä alustavassa rajauksessa Syrjäkatu, Tehtaankatu ja Teuvo Pakkalan katu sekä Teuvo Pakkalan koulu eivät kuuluneet asemakaavan muutosalueeseen. Työssä toivottiin selvitettävän ympäristöömme sopivia lisärakentamismahdollisuuksia, esimerkiksi mahdollisuuksia laajentaa piharakennuksia tai rakentaa myös uusia piharakennuksia työtila- ja asuntokäyttöön. Alueelle toivottiin laadittavaksi myös uudet rakentamisohjeet.

Liikenne on Raksilan asumisviihtyi­syyden ja turvallisuuden kannalta keskeisin ongelmakohta. Asukasyhdistys esittikin, että asemakaavatyön yhteydessä laadittaisiin koko Raksilan käsittävä liikenteen ja katujen yleissuunnitelma. Keskeisin selvitys- ja ideointitehtävä on, miten Teuvo Pakkalan katu saataisiin palautetuksi nykyisestä melu-, tärinä- ja turvallisuusongelmasta viihtyisäksi asuntokaduksi, jonka ylittäminen olisi turvallista koululaisille. Suunnitelman pohjaksi tarvitaan ensin tutkittua tietoa Teuvo Pakkalan kadun läpi ajavan liikenteen käyttäjistä ja käyttäytymisestä.

Toinen tärkeä tehtävä on löytää kaupunginosan arvoa kunnioittavat py­­sä­köinti­ratkaisut, joilla Syrjäkatu, Puutarhakatu ja Karjakatu palautetaan asuntokaduiksi nykyisestä roolistaan Oulun keskustaa, rautatie- ja linja-autoasemaa sekä urheilu- ja koulualueita palvelevina ilmaisina pysäköintialueina. Pysäköintiongelman ratkominen edellyttää aluksi tiedon hankkimista siitä, ketkä alueella pysäköivät ja minkä pituisia aikoja.

Melu, tärinä ja pöly ovat merkittäviä ongelmia tietyillä osilla Raksilaa. Asukasyhdistys painottikin, että asema­kaavan pohjaksi tarvitaan paikan päällä tehtäviin mittauksiin perustuvaa tietämystä näistä haitoista.

Asukasyhdistys esitti myös asukkaiden osallistumismahdollisuuksien lisäämistä kaavaprosessissa ja tiedotuksen parantamista. Työn alkuvaiheeseen esitettiin lisättäväksi yhteisiä ideariihiä vaihtoehtoisten ja ennakkoluulottomienkin kehittämisratkaisujen löytämiseksi.