Kaavoitus: Raksilaa suunnitellaan uusin ajatuksin – rakentaminen lykkääntyy, 27.11.2020

Oulun yliopiston laadituttama vaihtoehto 3 yliopiston ja kauppakeskuksen sijoittamisesta markettien nykyiselle tontille. © Lahdelma & Mahlamäki arkkitehdit.

Teksti: Timo Takala.

Kaupunginosassamme on vireillä useita ja mittavia kaavahankkeita. Sivusta tulee kuitenkin jatkuvasti uusia ideoita ja jo pitkälle valmisteltuja suunnitelmia hyllytetään. Me alueen asukkaat seuraamme tilannetta hämmentyneinä sekä huolestuneina siitä, kuinka alueemme käy tavoiteltujen rakennusvolyymien kasvaessa. 

Suunnitelmien muuttuminen siirtää rakentamista tuonnemmaksi, mikä voi olla monelle meistä helpotuskin. Toisaalta sen seurauksena kaupunginosamme rappeutuminen vain jatkuu. Ratakadun ja rautatien väliseltä alueelta sammuvat vähitellen viimeisetkin valot. Katumme painuvat kuopille ja muuttuvat enemmän ja enemmän keskustassa työssä käyvien pysäköintialueeksi. 

Market-alueen suunnittelu palasi lähtöruutuun

Market-alueen asemakaavan muutos käynnistettiin vuonna 2013 Oulun kaupungin aloitteesta. Markettien vuok­ra-ajat olivat loppumassa eikä kaupunki halunnut jatkaa nykyisten markettien vuokra-aikaa, vaan saada alue tehokkaampaan käyttöön. Asemakaavaa laadittiin yhteistyössä alueen vuokramiesten Arinan ja Keskon kanssa. Vajaan seitsemän vuoden puurtamisen tuloksena keväällä 2020 saatiin vihdoin asemakaavan luonnos nähtäville. Luonnoksessa oli saman katon alla oleva Arinan ja Keskon kauppakeskus sekä asuntokortteli Tehtaankadun ja Teuvo Pakkalan kadun nurkkauksessa. Raksilan asukasyhdistys esitti kaavaan parannusehdotuksia, mutta ei vastustanut alueen kaavoittamista kauppakeskukselle ja asuntokortteliksi. 

Välittömästi kaavaluonnoksen esil­lä­olon jälkeen Oulun yliopisto pudotti pommin esittäessään yliopiston mukaantuloa hankkeeseen. Ympäristölautakunta antoi 13.10.2020 Arinan, Keskon ja yliopiston koalitiolle oikeuden esittää market­alueelle suunnitelmansa, jossa kauppakeskuksen lisäksi alueelle sijoitettaisiin myös 30 000 kerrosalaneliömetriä Oulun yliopiston tiloja. Aikaa suunnitelman esittämiselle annettiin ensi vuoden loppuun saakka. Välitavoitteena hakijoiden tulee 31.3.2021 mennessä tuottaa tiedot alueelle sijoittuvista toiminnoista niiden vaatimine logistiikka­tarpeineen. 

Oulun yliopiston laadituttama vaihtoehto 3 yliopiston ja kauppakeskuksen sijoittamisesta markettien nykyiselle tontille. © Lahdelma & Mahlamäki arkkitehdit.
Oulun yliopiston laadituttama vaihtoehto 3 yliopiston ja kauppakeskuksen sijoittamisesta markettien nykyiselle tontille. © Lahdelma & Mahlamäki arkkitehdit.

Mikäli suunnitelma tyydyttäisi kaupunkia, aloitettaisiin uusi kaavoitusprosessi. Yliopiston tavoitteena on päästä rakentamaan vuosina 2024–2025, jolloin tilat valmistuisivat vuosina 2027–2028. Kun kahden marketin sijoittamista alueelle hierottiin seitsemän vuotta, tavoitetta voi pitää optimistisena. Kyseessä on kuitenkin aika paljon hankalampi yhtälö. Mikäli uuteen kaavaprosessiin lähdetään, nykyisissä marketeissa käydään kauppaa hyvin todennäköisesti vielä tämän vuosi­kymmenen jälki­puoliskollakin.

Matkakeskusta ei tullut – Asema­keskuksen suunnittelu alkaa

Rautatien ja Ratakadun välinen, silloin VR:n käytössä ollut alue kaavoitettiin 1970-luvulla keskusliikenneasemaa varten. Keskusliikenneaseman ensimmäinen vaihe, linja-autoasema, valmistuikin vuonna 1983. Rautatieaseman piti tulla linja-autoaseman jatkeeksi suunnilleen nykyisen tunnelista nousevan luiskan kohdalle. Asemakaavan selostuksessa arvioitiin rautatieaseman rakentamisen siirtyvän 1990-luvulle. Asematunnelin ja linja-autoaseman rakentamisen jälkeen ainoaksi muutokseksi alueella jäi kuitenkin 1980-luvun lopulla rakennettu oikeus- ja poliisitalo. Sen jälkeen alueella on vain sammuteltu valoja. 

Ei talvikunnossapitoa. Kuva: Timo Takala 17.10.2020.
Ei talvikunnossapitoa. Kuva: Timo Takala 17.10.2020.

1980-luvulta alkaen Ouluun on visioitu toinen toistaan komeampia matkakeskuksia Rautatienkadun puolelle kunnes 30.10.2020 Forum24-lehdestä voitiin lukea, että Rautatienkadun varteen suunniteltua matkakeskusta ei tule. Lemminkäisen ja VR:n tekemä sopimus matkakeskustilojen rakentamisesta oli uutisen mukaan rauennut jo vuosia sitten. Sen sijaan nykyisen linja-autoaseman paikoitusalueelle on tulossa ”vaatimattomampi, enemmän odotustilatyyppinen joukkoliikennettä palveleva keskus, jossa VR esimerkiksi voisi palvella lippu­automaateilla”. 

Yhdyskuntalautakunta päätti 27.10.2020 käynnistää radan ja Ratakadun välisen alueen kaavamuutoksen. Asema­kaavan muutoksen tavoitteena on alueen käyttötarkoituksen muuttaminen ”Asemakeskukseksi, jossa sijaitsee monipuolisia keskustamaisia toimintoja, muun muassa linja-autoasema, matkahuolto, liike- ja toimistotiloja, hotelli sekä asu­mista. Suunnittelun aikana voidaan tutkia myös muiden toimintojen sijoittumiseen alueelle.” Muilla toiminnoilla tarkoitettaneen ”Tapahtuma- ja elämysareenaa”, jonka toisena vaihtoehtona tutkitaan tätä Asemakeskuksen nimellä kulkevaa aluetta. Päätös areenan sijaintipaikasta on tarkoitus tehdä vasta vuonna 2022, mikä hankaloittaa huomattavasti alueen suunnittelua. Todennäköistä onkin, että odotustilan avajaisia ei vietetä aivan lähi­vuosina. 

Asemakeskuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä ja siitä voi jättää palautetta 18.12.2020 asti.

Uusi paloasema Raksilaan

Hometalona tyhjilleen jätetyn keskuspaloaseman tontille käynnistyi asema­kaavan muutos vuoden 2019 lopulla. Parhaillaan nähtävillä olevissa kaavan valmisteluaineistoissa esitellään jo pitkälle tehtyjä uuden paloaseman suunnitelmia, joissa paloasemarakennuksen omistajaksi tulevan ruotsalaisen Hemsö:n nimikin jo esiintyy. 

Paloaseman luonnos, näkymä Teuvo Pakkalan kadulta. Lähde: Raksilan paloasema, kaavamuutoksen valmisteluaineisto, Hemsö Suomi Oy ja Arkkitehdit Kontukoski Oy.
Paloaseman luonnos, näkymä Teuvo Pakkalan kadulta. Lähde: Raksilan paloasema, kaavamuutoksen valmisteluaineisto, Hemsö Suomi Oy ja Arkkitehdit Kontukoski Oy.

Suunniteltu paloasema on aiempaa pienempi, koska pelastustoimet jaetaan tämän ja Teknologiakylään valmistuneen toisen paloaseman kanssa. Pelastuslaitoksen arvion mukaan paloautojen lähtöjen määrä vähenee Raksilassa noin 25 %. Hälytyksiin lähtevien raskaiden ajoneuvojen määrä myös vähenee. Nykyään Raksilasta lähtee hälytystä kohti 1–4 raskasta paloautoa, kun taas uuden paloaseman hälytyksiin arvioidaan lähtevän 1–2 raskasta paloautoa.

Raksilan asukasyhdistys jätti asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta mielipiteen, jossa esitettiin harkittavaksi, voitaisiinko Oulun eteläpuolen pelastusasema sijoittaa kuitenkin Huuhkajanpuistoon ja osoittaa nykyinen tontti urheilupuiston tarpeisiin. Vastineessaan mielipiteeseen kaupunki kirjoitti: ”Kaavamuutos pohjautuu kaupunginhallituksen hankepäätökseen 11.6.2018 § 170, jonka mukaan Oulun uusi keskuspaloasema rakennetaan Linnanmaalle ja Raksilasta poistuvan keskuspaloaseman tilalle rakennetaan nykyistä pienempi paloasema.”

Nyt nähtävillä olevasta asemakaavan valmisteluaineistosta saattoi jättää palautetta 30.11.2020 asti.

Jäähalli vai elämysareena?

Raksilan jäähallin tonttia koskeva asemakaavan muutos käynnistettiin vuonna 2015. Aloitteen kaavamuutoksesta oli tehnyt Oulun Kärpät Oy. Tavoitteena oli kehittää Raksilan jäähallista nykyaikai­set vaatimukset täyttävä urheilutoimin­nan ja muiden tapahtumien areena. Asemakaavoitus ei ole kuitenkaan edennyt kesällä 2016 nähtävillä olleen osallistumis- ja arviointisuunnitelman jälkeen, sillä pian tuon jälkeen julkisuudessa alkoi keskustelu areenasta. 

Vuonna 2016 järjestetyn arkkitehtikilpailun ehdotuksista yhdessä, ”Tervahauta 2020”:ssä asema-alueelle oli sijoitettu myös areena. © GSP Group Oy, PES-arkkitehdit.
Vuonna 2016 järjestetyn arkkitehtikilpailun ehdotuksista yhdessä, ”Tervahauta 2020”:ssä asema-alueelle oli sijoitettu myös areena. © GSP Group Oy, PES-arkkitehdit.

Keskustelu areenasta johti lopulta siihen, että kaupunginhallitus päätti 26.10.2020 laatia hankesuunnitelman ”Tapahtuma- ja elämysareenasta” poliisi- ja oikeus­talon tontille sekä hankeselvityksen vaihtoehtoisesta sijoituksesta Raksilan urheilupuistoon. Sijaintipaikkana urheilupuistossa on mainittu pesäpallokentän kohta. Määräaikaa suunnitelmille annettiin vuoden 2021 loppuun. Hankesuunnitelman ja hankeselvityksen valmistumisen jälkeen vuonna 2022 on tarkoitus tehdä päätös sijaintipaikasta. 

Puu-Raksilan kaava etenee 

Asukasyhdistys teki aloitteen Puu-Raksilan asemakaavan uusimisesta vuonna 2017. Kaavan laatiminen aloitettiin parin vuoden odotuksen jälkeen vuonna 2019. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä syyskuussa 2019. Asukasyhdistys jätti suunnitelmasta mielipiteen, jossa toivottiin erityisesti perusteellisten selvitysten tekemistä suunnittelun pohjaksi. Syyskuussa 2019 kaupunki järjesti asukkaille ja kiinteistöille suunnatun kyselyn alueen kehittämistoiveista. ■ 

Puu-Raksilan kaavahankkeessa on tarkoitus ratkoa myös Raksilan liikenneongelmia.  Kuva: Timo Takala 6.11.2019.
Puu-Raksilan kaavahankkeessa on tarkoitus ratkoa myös Raksilan liikenneongelmia. Kuva: Timo Takala 6.11.2019.

Raksilalaiset mukana kaavamuutoksissa, 27.11.2020

Asukaskyselyn vastauksista kerätty Raksilan viihtyisyyttä kuvaava sanapilvi.

Hanna Kopsala ja Kaisa Pudas.

Oulun kaupunki kokosi syksyllä 2020 Puu-Raksilan suojelu­kaavan valmistelua varten työryhmän, jossa ovat kaupungin puolelta Raksilan kaava-asiasta vastaava kaupungin kaavoitus­arkkitehti Jere Klami ja liikenneinsinööri Saija Räinä. Asukas­yhdistyksen puolesta työryhmään kuuluvat Liikenne- ja kaava­työryhmän jäsenet Timo Takala ja Kaisa Pudas. Syksyn palaverissaan työryhmä kävi läpi kaupungin jo aloittamia toimia ja suunnitteli tulevia.

Kaupunki järjesti syksyllä 2019 alueemme asukkaille ja kiinteistöjen omistajille verkkokyselyn Puu-Raksilan kaavahankkeen (kaavatunnus 564-2425) lähtökohtien ja tavoitteiden määrittelyä varten. Asukaskyselyn vastaajia oli 91, joista 23 ei itse asu Raksilassa.

Työryhmän suunnitelman mukaan Jere Klami esitteli asukaskyselyn tulokset etänä järjestetyssä asukastilaisuudessa 19.11.2020. Tilaisuudessa esiteltiin asukaskyselyn tuloksien lisäksi Raksilan paloaseman (kaavatunnus 564-1415) valmisteluaineisto. Klamin esitys löytyy Oulun kaupungin verkkosivulta www.ouka.fi/oulu/kaupunkisuunnittelu/puu-raksila

Etäyhteyden kautta asukastilaisuudessa oli mukana noin 60 osallistujaa. Raksilan asukasyhdistys oli järjestänyt mahdollisuuden tilaisuuden seuraamiseen myös Teuvo Pakkalan koululla niille henkilöille, jotka eivät pystyneet osallistumaan etäyhteyden kautta.

Raksilan paloaseman osalta keskusteluissa tuotiin esille huoli paloaseman liikuntasalin ja ampumaradan menettämisestä, sillä uuden paloaseman luonnos ei sisällä tiloja näihin toimintoihin. Lisäksi nostettiin esiin paloaseman sijainti – onko Raksila ylipäätään oikea sijoituspaikka uudelle keskustan paloasemalle.

Asukaskyselyn tuloksissa suurin osa vastaajista piti asuin­ympä­ristöä erittäin viihtyisänä (63,0 %) tai viihtyisänä (30,8 %). 

Asukaskyselyn vastauksista kerätty Raksilan viihtyisyyttä kuvaava sanapilvi.
Asukaskyselyn vastauksista kerätty Raksilan viihtyisyyttä kuvaava sanapilvi.

Avoimissa vastauksissa nousi esille alueen rauhallisuus, puistomaisuus, kauniit puutalot sekä yhteisöllisyys. Vastauksissa tuli esille myös Raksilan asukkaita jo pitkään huolettaneet alueen liikennejärjestelyt, melu ja tärinä.

Asukaskyselyn avoimia vastauksia:

Kylä, jossa ihmiset tuntevat toisensa ja kantavat vastuuta ympäristöstään ja naapureistaan.

Asun maalla keskellä kaupunkia.

Puu-Raksilaan muutettuaan ei sieltä halua muuttaa pois.

Rauhallinen ja idyllinen alue keskellä kaupunkia.

Jere Klamin yhteenveto asukaskyselystä löytyy kaupungin sivujen lisäksi
myös osoitteesta raksila.fi/asukaskysely2020.pdf

Kaupunki tuleekin selvittämään alueen lukuisten eri hankkeiden vaikutukset liikenteeseen ja tilaa suojelukaavahankkeeseen liittyvän kattavan liikennesuunnittelun jo tämän vuoden puolella. Virallinen selvitys Puu-Raksilan pysäköintitilanteesta tulee viivästymään poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi. Kaupunki kuitenkin tietää rajoittamattomasta pysäköinnistä johtuvan tilanteen, ja sillä on hallussaan aiemmin kerättyjä tietoja ja vanhoja mittauksia. Hulevesi- sekä ympäristö- ja tärinäselvitys laaditaan ensi keväänä. Suojelukaavan valmistuminen ei kuitenkaan ole riippuvainen alueen muiden hankkeiden aikatauluista: koska Puu-Raksilan liikenne- ja pysäköintiratkaisut saa­daan nähtävästi valmiiksi ennen muita hankkeita, muut hankkeet tulevat elämään Raksilan ratkaisujen mukaan. Raksilan asemakaavan muutosluonnos on tavoitteena saada valmiiksi jo loppusyksystä 2021.

Kaupunki suunnittelee tilaavaansa suojelukaavahankkeeseen liittyvän kattavan liikennesuunnittelun jo vuoden 2020 puolella. Tarkoitus on selvittää alueen lukuisten eri hankkeiden vaikutukset liikenteeseen.
Kaupunki suunnittelee tilaavaansa suojelukaavahankkeeseen liittyvän kattavan liikennesuunnittelun jo vuoden 2020 puolella. Tarkoitus on selvittää alueen lukuisten eri hankkeiden vaikutukset liikenteeseen. Kuva Kaisa Pudas.

Kaupunki aloittaa tämän vuoden puolella myös rakennusten ja tonttien rakennusoikeuksien tarkastelun, jonka pohjalta aloitetaan, osana kaavaluonnosta, rakentamistapaohjeiden valmistelu. Peruslähtökohtana on sekä rakennusten arvojen mukainen että asukkaille oikeudenmukainen kaava. Siihen liittyen kaupunki on tehnyt Puu-Raksilan alueen rakennushistorian selvityksestä tarjouspyynnön. Uusi asiantuntijaselvitys tulee tarkentamaan aiemman arkkitehtiopiskelijoiden laatiman suojeluatlaksen tietoja. Selvityksen on määrä valmistua ensi kesänä.

Asukaskyselyn vastauksista kerätty muuta palautetta kuvaava sanapilvi.
Asukaskyselyn vastauksista kerätty muuta palautetta kuvaava sanapilvi.

Lähes puolet kyselyn vastaajista kertoi haluavansa, että asukasyhdistys edustaa heitä kaavatyössä. Jokunen vastaaja haluaa osallistua suunnittelutyöpajoihin. Jollet ole jo Liikenne- ja kaavatyöryhmän jäsen, otathan meihin yhteyttä! Työpaja on suunnitteilla ensi kevääksi. ■

* * *

Raksilan asukasyhdistyksen Liikenne- ja kaavatyöryhmä 2020: 
Laura Isola, Hanna Kopsala, Irene Oukka, Kaisa Pudas ja Timo Takala

Asukasyhdistys tiedottaa jatkossakin raksilalaisia ajankohtaisista kaava- ja muista asioista Raksilan tiedotusasiaa -whatsapp-ryhmässä, täällä kotisivuillamme osoitteessa raksila.fi sekä paperitiedotteilla.

Raksilan vuosi 2019–2020 – lehdestä lehteen

Sekä kevään että syksyn siivouspäivinä lavat täyttyivät.

Teksti: Kaisa Pudas ja Hanna Kopsala.

Glögijuhla

Asukasyhdistys järjesti joulukuussa 2019 perinteisen glögitilaisuuden puistossa. Glögi ja piparkakut tekivät hyvin kauppansa, ja niistä riitti hyvää joulumieltä ohikulkijoillekin. Tilaisuudessa lauloimme Tanja Torvikosken johdolla joululauluja ja asukasyhdistys ojensi laulun säestyksellä Raksila-mukin Kaisu Rundelinille. Paikalla oli kymmeniä raksilalaisia. 

Glögijuhla järjestettiin  joulukuussa 2019 Impolan edustalla.
Glögijuhla järjestettiin joulukuussa 2019 Impolan edustalla.

Vuosikokous ja järjestäytymis­kokous 24.2.2020

Tämän vuoden vuosi- ja järjestäytymiskokous pidettiin helmikuussa Oulun Palvelualan opistolla. Vuosikokouksessa Liikenne- ja kaavatyöryhmän jäsen Timo Takala esitteli koosteen Raksilan kolmesta erillisestä kaavamuutoksesta, joista käytiin vilkasta keskustelua. Hallituksen puheenjohtajaksi 2020–2022, ja samalla yhdistyksen puheenjohtajaksi, valittiin Heikki Pudas. Muiksi hallituksen jäseniksi valittiin Helena Englund-Siikaluo­ma, Ritva Ilonen (rahastonhoitaja), VeikkaNiskakangas (hallituksen sihteeri), Joel Lehtelä ja Hanna Kopsala. Varajäseneksi valittiin Jetta Huttunen, Esteri Kopperoinen ja Henna Raitala

Vuosikokous järjestetään myös vuonna 2021 helmi-maaliskuussa, ja kaikki raksilalaiset ovat lämpimästi tervetulleita mukaan!

Asukasyhdistys auttaa

Maaliskuussa 2020 COVID-19 alkoi näkyä myös oululaisten elämässä. Kun maan hallitus antoi riskiryhmäläisille kehotuksen pysyä kotona ja välttää mm. kaupassa asiointia, asukasyhdistyksen hallitus päätti kerätä vapaaehtoisryhmän auttamaan avuntarpeessa olevia.

Maaliskuun puolessa välissä kasassa oli noin 10 hengen vapaaehtoisryhmä ja kaikkiin talouksiin oli jaettu tiedote tarjolla olevasta avusta. Tieto toiminnasta toimitettiin myös Oulun kaupungin Oulu-apu-toiminalle ja paikalliselle medialle.

Lopulta vapaaehtoisia oli lähes 20 ja vajaata 10 riskiryhmäläistä avustettiin, myös Raksilan ulkopuolella. Toukokuun alussa avustuksen tarve hiipui.

Erään avustetun kommentti: ”Monet kiitokset taas ostosavusta! Vanhakin ihan voimaantuu tavattaessa reippaita, iloisia kauppa-apureita!”

Kevään ja syksyn siivoustalkoissa huomioitiin turvavälit ja yleinen koronaturvallisuus.
Kevään ja syksyn siivoustalkoissa huomioitiin turvavälit ja yleinen koronaturvallisuus.

Raksilan pihat puhdistuivat keväällä ja syksyllä

Poikkeustilanne vaikutti sekä kevään että syksyn siivoustalkoiden järjestelyihin. Keväällä perinteinen kahvittelu ja makkaranpaisto juttutuokioineen jätettiin ohjelmasta pois kokonaan, mutta syksyllä koronatilanne oli Oulussa niin hyvä, että asukasyhdistyksen hallitus uskalsi ne järjestää.

Siivouspäivää varten haettu kaupungin avustus oli keväällä vaarassa, sillä pelkona oli, että tapahtuman aikana Suomen hallituksen suosittelema 10 hengen kokoontumisrajoitus vaarantuu. Näinhän ei kuitenkaan käynyt.

Siivouspäivinä lavat olivat paikalla aamusta iltaan, joten puutarharoskien vieminen saatiin porrastettua ja turvavälit oli helppo pitää. Paikalle tuodut kolme lavaa täyttyivät ääriään myöten, mikä kertoo siivoustalkoiden tarpeellisuudesta alueellamme. Järjestelyt saivatkin laajasti kiitosta asukkailta. 

Kuponkeja tuotiin keväällä niin kiitettävästi, että niitä jäi yli syksynkin siivouspäivään!

Sekä kevään että syksyn siivouspäivinä lavat täyttyivät.
Sekä kevään että syksyn siivouspäivinä lavat täyttyivät.

Ensimmäisen kerran miesmuistiin olivat Raksilan kadunvarret puhtaina kaupungin kevätsiivouksen jäljiltä‚ kiitos viheliäisen koronan, joka on pakottanut katujamme yleisenä parkkipaikkanaan pitävät etätöihin!

Asukasyhdistys järjesti Turvallinen koulutie -tempauksen elokuussa koulujen alkaessa. Teuvo Pakkalan kadun vilkas liikenne ja ajoittain korkeat ajonopeudet ovat liikenneturvallisuuden kannalta iso haaste.
Asukasyhdistys järjesti Turvallinen koulutie -tempauksen elokuussa koulujen alkaessa. Teuvo Pakkalan kadun vilkas liikenne ja ajoittain korkeat ajonopeudet ovat liikenneturvallisuuden kannalta iso haaste.

Turvallinen koulutie

Raksilan asukasyhdistys järjesti myös tänä vuonna Turvallinen koulutie -kampanjan. Kolmen ensimmäisen koulupäivän aikana Raksilan asukkaista koottu vapaaehtoisten ryhmä oli turvaamassa alakoululaisten koulumatkaa aamulla koulujen alkaessa sekä iltapäivisin koulun loppuessa. Keltaisiin liiveihin pukeutuneet vapaaehtoiset näkyivät liikenteessä Teuvo Pakkalan koulun edessä olevilla suojateillä, Karjasillan alikulussa sekä Urheilukadun suojatiellä. 

Turvallinen koulutie -kampanja.
Turvallinen koulutie -kampanja.

Teuvo Pakkalan kadun vilkas liikenne ja ajoittain korkeat ajonopeudet ovat liikenneturvallisuuden kannalta iso haaste erityisesti nyt pimeän aikaan. Muistetaan siis ottaa huomioon tiellä liikkuvat koululaiset asuinalueemme kaduilla ja pitää ajonopeudet matalina! Asukasyhdistyksen palautteesta kaupunki kävi korottamassa koulun edessä olevat suojatiemerkit, jotta näkyvyys risteyksessä paranisi.

Syksyn suunnittelukokouksessa ideoitiin tulevaa toimintaa.
Syksyn suunnittelukokouksessa ideoitiin tulevaa toimintaa.

Asukasyhdistyksen toiminnan suunnittelu 10.11.2020

Asukasyhdistys kutsui marraskuussa jä-
seniään vapaamuotoiseen iltakeskusteluun Vanhalle paloasemalle. Paikalle saapuneen yhdeksän hengen voimin suunniteltiin ja ideoitiin asukasyhdistyksen toimintaa ja mietittiin, kuinka lisää raksilalaisia saataisiin aktivoitua osallistumaan yhteisen toiminnan järjestämiseen. 

Kaavoituksen eteneminen

Yhdistyksen yhteistyö kaupungin ja asukkaiden välillä oli vuoden aikana tiivistä. Kaava-asioista kerrotaan lisää Raksila-lehden 2020 sivuilla 6–10 sekä toisaalla raksila.fi-sivustolla. ■

Vuoden 2020 raksilalainen, astrokuvaaja J-P Metsävainio

Astrokuvaaja J-P Metsävainio kuvauslaitteistonsa kanssa.

Teksti: Heikki Pudas ja J-P Metsävainio, kuvat: J-P Metsävainio.

J-P Metsävainio on ollut paljon julkisuudessa legendaarisen Queen-kitaristi ja astrofyysikko Brian Mayn ja Astronomy-lehden päätoimittajan ja tiedekirjailijan David J. Eicherin yhteisen kirjan, Cosmic Clouds 3-D, Where stars are born, julkistamisen myötä. Tämän ja J-P:n muiden saavutusten myötä Raksilallekin heijastuvan positiivisen mielikuvan johdosta luovutetaan Metsävainiolle Raksila-muki nro 32.

Astrokuvaaja J-P Metsävainio kuvauslaitteistonsa kanssa.
Astrokuvaaja J-P Metsävainio kuvauslaitteistonsa kanssa.

Onnitteluviestin yhteydessä kysyin Jukka-Pekalta, haluaisiko hän vastata muutamaan kysymykseen asukasyhdis­tyksen lehtijuttua varten. Myöntävä vastaus tuli samantien.

Kuvaat avaruutta ja sen järjestelmiä valovuosien päässä planeetaltamme. Miten näet ja koet Raksilan tässä maail­mankaikkeuden kontekstissa?

Raksila on ainoa kotini tässä maailmankaikkeudessa, täällä myös työstän ottamani valokuvat julkaisukelpoisiksi. Koen siis paikan hyvin tärkeäksi itselleni.

Uusimman julkaisusi kumppani, Brian May, asustaa Englannissa. Minkälaisia haasteita koit ja millaisia uusia toimintatapoja opit työskennellessänne yhdessä?

Suurimpana haasteena oli tietysti epidemian aiheuttamat ongelmat. Kaikki suunnitellut tapaamiset ja tapahtumat peruuntuivat kun siirryimme työskentelemään ainoastaan etäyhteyden kautta. Brianin kanssa on helppo työskennellä, olemme olleet yhteyksissä yli kymmenen vuotta joten tunnemme toistemme työtavat ja työn. Kirjaa tehdessä tietysti korostui Brianin astrofyysikkopuoli muusikko Brianin jäädessä taustalle soittelemaan. Uutta minulle oli etätyöskentely tässä laajuudessa ja kuinka työlästä se oli verrattuna normaaleihin rutiineihin.

Onko Raksilalla ja sen historialla jotain henkilökohtaista merkitystä sinulle?

Raksila on ollut hyvin pitkään haaveissa mukana asuinpaikkana ja useita tuttaviamme asuu Raksilassa, joten alue oli hyvin tuttu jo ennen tänne muuttoa. Olemme vaimoni kanssa asuneet täällä Raksilassa nyt hiukan yli neljä vuotta ja nauttineet joka hetkestä. Asuimme yli kaksikymmentä vuotta Oulun ydinkeskustassa keskusaukion reunalla, Raksilaan muutto tuntui todella hienolta. Vaikka tämä alue sijaitsee käytännössä Oulun ytimessä, vuodenaikojen vaihtelu, eläimistö ja luonto on aivan eri tavoin läsnä täällä.

Onko Oulu ja Raksila työskentelyäsi ajatellen jotenkin paremmassa tai heikommassa asemassa kuin joku muu paikka/alue Suomessa/pallollamme?

Koko pohjoinen alue on työni kannalta ehkä yksi maail­man huonoimpia, ilmaston ja pohjoisen sijainnin vuoksi. Tällä leveysasteella syvän taivaan kuvausta voi tehdä vain kuuden kuukauden jakson aikana koska kevät-, kesä- ja syyskuukausina täällä ei ole lainkaan astronomista pimeyttä. Toisaalta juuri tämä antaa minulle aikaa kehittää kuvaustekniikkaa ja pohtia tekemisiäni kunnolla. 

Mitä haluaisit muuttaa nykyisessä Raksilassa?

En varsinaisesti oikeastaan mitään, tietysti osana kaupunkia alue kehittyy, toivottavasti vieläpä hallitusti. Toivon että alue säilyy elävänä ja myös tiettyä elämän rosoisuutta kunnioittavana. En halua että alueesta kehittyisi jonkinlainen ulkoilma- ja asumismuseo.

C 1340 Itäinen harsosumu. Kuvassa näkyvänä puhdasta inonisoitua happea, ei tähtiä, valotusaika noin viisi tuntia. Näyttää sähköiseltä versiolta Samothraken Niken, antiikin Kreikan voiton jumalattaren, veistoksesta.
C 1340 Itäinen harsosumu. Kuvassa näkyvänä puhdasta inonisoitua happea, ei tähtiä, valotusaika noin viisi tuntia. Näyttää sähköiseltä versiolta Samothraken Niken, antiikin Kreikan voiton jumalattaren, veistoksesta.

Onko sinulla jokin motto, elämänohje tai ajatelma jonka haluaisit jakaa?

Katselkaa välillä yötaivaalle ja miettikää missä me asumme suuressa mittakaavassa. Tämä antaa mittakaavaa elämään ja siirtää ehkä henkistä horisonttia pikkaisen ulommaksi. ■

Talotarina: Syrjäkatu 1:n vintti- ja kattoremontti – yllätysremontti tehtiin kerralla kunnolla

Syrjäkatu 1, talon perustiedot

Teksti: Maria Brunni ja Molla Jelkänen, kuvat: Kaisa Pudas.

Syrjäkatu 1:n odottamaton remonttiprojekti lähti liikkeelle, kun jokin vuosi sitten kevätjäiden sulaessa katossa todettiin vuoto. Talossa oli ennestään 1980–90-lukujen taitteessa tehty konesaumattu peltikatto, jonka oletettiin kestävän vielä pitkälle tulevaisuuteen. Kattotutkan toimesta tehdyn kuntotarkastuksen perusteella huomattiin, että vanha katto olikin alun perin virheellisesti tehty ja huonokuntoinen. Asiantuntijat suosittelivat sen tekemistä kokonaan uusiksi. Katto tarvitsi myös uudenlaisia tukirakenteita, minkä vuoksi remontti laajeni koskemaan koko vinttiä ja yläpohjaa. Hallituksen puheenjohtaja Annika Jelkänen kertoo, että remontin kokonaisbudjetti tuntui ensin isolta, sillä osakkaille ei haluttu liian suurta taakkaa. Taloyhtiö haki Museovirastolta tukea, mutta sitä ei kuitenkaan saatu. Hallituksen periaate on ennallistaa ja kunnostaa taloa sen vaatimalla tavalla, ja taloyhtiön osakkaat myöntyivät lainaan ja remonttiin. Yhdessä päätettiin tehdä kerralla kunnolla.

Syrjäkatu 1, talon perustiedot
Syrjäkatu 1, talon perustiedot

Mansikkahilloa ja huonekaluja

Remontti alkoi vintin tyhjentämisellä vuonna 2018. Vanhalta vintiltä löytyi paljon tavaraa sota-ajan suksista 80-luvun hillopurkkiin. Vintin lattia purettiin, vanhat purueristeet imuroitiin ja tilalle puhallettiin Ekovillaa. 

Talossa on huoneistokohtaisia pönttöuuneja ja yksi vanha puuliesi, ja siksi yläpohjasta paljastuneet piippujen juuret huollettiin. Kaikille asunnoille rakennettiin uudet vinttivarastot. Talon päätykolmioiden laudoitukset sekä osa ikkunoista uusittiin, lisäksi hirsiä ja lautoja jouduttiin korjaamaan ja vaihtamaan paikallisten lahovaurioiden vuoksi.

Vinttiremontin yhteydessä piippujen ympärille tehtiin asianmukaiset palokatkot ja samalla piippujen juuret uusittiin. Myös muun muassa tukirakenteet, lattia ja ikkunat korjattiin.
Vinttiremontin yhteydessä piippujen ympärille tehtiin asianmukaiset palokatkot ja samalla piippujen juuret uusittiin. Myös muun muassa tukirakenteet, lattia ja ikkunat korjattiin.

Uuden katon rakentaminen aloitettiin alkuvuodesta 2019 pakkasten aikaan. Kuiva talvikeli sopi mainiosti kattoremontin tekoon. Remontteja voi ylipäätään joskus olla hyödyllistä tehdä epätyypillisenä ajankohtana, sillä urakoitsijoiden väljempi työskentelyaika­taulu voi osaltaan vaikuttaa myös hintaan, toteaa Syrjäkatu 1:n hallitus. Käsityönä tehdyn katon pellin alla on kermi, joka vaimentaa muun muassa sateen aiheuttamaa ääntä. 

Katto oli ennen musta, joka keräsi paljon aurinkoa, aiheutti talvella jään kerääntymistä ja kesällä lämpötilojen nousua. Taloyhtiö haki rakennuslupaa katon värin muuttamiselle ja saikin sen. Katon uudeksi väriksi tulee harmaa. Maalaaminen pystytään tekemään muutaman vuoden päästä, kunhan pelti on ensin hapettunut.

Remontin suunnitteluun ja toteutukseen osallistui ammattilaisia arkkitehdeistä rakennusinsinööreihin ja osaaviin rakennusmiehiin. Kattoasiantuntija oli vanhojen rakennusten konesaumattuihin peltikattoihin erikoistunut Vaskisepät. Vintin remontoinnista vastasi Remix Oy ja remontin valvonnan suoritti Entavision. As Oy Syrjäkatu 1:n hallitus on tyytyväinen yhteistyöhön kumppaneidensa kanssa.

Syrjäkatu 1:n hallituksen jäsen Annika Jelkänen (oik.) on tyytyväinen tehtyihin valintoihin ja remontoidun vintin valoisuuteen. Vasemmalla Maria Brunni.
Syrjäkatu 1:n hallituksen jäsen Annika Jelkänen (oik.) on tyytyväinen tehtyihin valintoihin ja remontoidun vintin valoisuuteen. Vasemmalla Maria Brunni.

Kannattiko?

Syrjäkatu 1:n hallituksen Annika ja Molla Jelkänen toteavat, että uusi vintti ja katto ovat paitsi upeat, myös vanhan talon eteen tehty kulttuuriteko. Vintin valoisat ja avarat tilat ovat kauniit ja miellyttävät käyttää. Jelkäset ovat jo huomanneet lämpöhukan kadonneen, sillä talon yläkerrassa on tänä syksynä tarvittu lämmitystä varsin vähän ja myöhään.

Eristyksen ja muiden korjausten lisäksi sähköt uusittiin.
Eristyksen ja muiden korjausten lisäksi sähköt uusittiin.

Vanhoja taloja remontoidessa täytyy tehdä harkittuja ja tyylikkäitä ratkaisuja, sanoo Molla Jelkänen. Helpointa ja halvinta se ei aina ole. Syrjäkadulla on haluttu remontoida vanhaa mahdollisimman pitkälle kunnioittaen ja säilyttäen, mutta kompromisseja on tehty siten, että ylletään nykyvaatimuksiin. Turvallisuus, tekniset asiat ja ratkaisujen pitkäkestoisuus on välttämätöntä huomioida.

Pihalle päin olevan vintin päätykolmion ikkunasta on näkymä Puu-Raksilaan.
Pihalle päin olevan vintin päätykolmion ikkunasta on näkymä Puu-Raksilaan.

Kaupungin panostaessa Raksilaan myös asukkaiden kannattaa tehdä niin, sanovat Jelkäset. Alueen arvolle ja arvokkuudelle on hyvästä, että ihmiset huolehtivat rakennusperinnöstä ja Raksilan puutaloalue säilyy uniikkina ja merkityksellisenä osana Oulua ja sen kaupunkikuvaa, naiset summaavat. ■

* * *

Katto- ja vinttiremontti

  • Katon kuntotarkastus 2018
  • Uusi konesaumattu peltikatto 2019
  • Vintin remontti 2019–2020:
    vintille uudet lattiat, yläpohjan kunnostus ja eristäminen (Ekovilla), palokatko, lahovaurioiden korjaus, sähkötyöt, päätykolmioiden ja ikkunoiden uusiminen, vintille huoneistokohtaiset varastot, tukirakenteiden osittainen uusiminen, piippujen juurien uusiminen

Naakat Raksilan

Raksilan naakat, kuvitus Lyy Raitala

Altti Martikkalan runo.

Linja-autolta kioskille kävelen
Tuttu myyjä kassalla, yllätä eipä
ostokseni aina saman sävelen,
Pillimehu, lehti ja kolmioleipä

Puiden keltalehdet pois on tippuneet
Marraskuuta viedään, katuun jäävät askeleet
Tervehtii betonitornit sekä puutalot
Kioski, räntä, linnut, katuvalot

Pihlajapuut parkkipaikan on kadonneet
Tilhet, niin kuin minä, niitä kaipailee
Parkkipaikan, asfaltin ja kantojen yllä
Mustat linnut lentää taivaalla myllätyllä

Ja naakat Raksilan
Ne tuntee maailman
Valot varjot katujen
Kaiken lämmön, kylmyyden

Ja naakat Raksilan
Ne tuntee maailman
Ne tuntee ihmisen
Kaiken lämmön, kylmyyden

Pimeä taivas, autot jonossa pitkässä
Ostoksien kanssa kaupalta kävelemässä
Mietin kevättä, tuleeko se koskaan
Kun painan kenkäni Raksilan loskaan

Ja naakat Raksilan
Ne tuntee maailman
Valot varjot katujen
Kaiken lämmön, kylmyyden

Ja naakat Raksilan
Ne tuntee maailman
Ne tuntee ihmisen
Kaiken lämmön, kylmyyden

Silti, vaikka vähän olen täällä ollut elämästä
En tällä ilmallakaan lakata miettimästä, 
että olen kiintynyt tähän katuun
Kuulun tänne, Raksilaan, välille betonin ja puun

Raksilan naakat, kuvitus Lyy Raitala
Kuvitus Lyy Raitala

Muistoja Impolan tiskin ja kassan takaa

Irma Hartikka työskenteli Impolassa. Aluksi myymälässä tuotteet olivat tiskin takana kuten muissakin tuon aikakauden kaupoissa.

Teksti: Irma Hartikka, kuvat: Irma Hartikan kotialbumi.

Irma Hartikka on asunut Raksilassa yli 50 vuotta ja nähnyt aitiopaikalta Impolan palvelutiskin ja kassan takana, miten kaupanala mullistui 1970-luvulla ja marketit tulivat Raksilaan. Maalaistyttö myös voitti Keskon järjestämän koulutuskilpailun ja pääsi palkinnoksi Espanjaan.

Olimme 1960-luvulla nuoripari ja asuimme Toppilassa pienessä vinttihuoneessa. Meillä oli yksi lapsi. Etsimme isompaa asuntoa, mikä löytyikin Raksilasta, Puutarhakatu 1:stä, Hätälän talosta. Oli keittiö ja iso kamari. Olimme ikionnellisia.

Se oli sitä aikaa, kun Hätälän Olli teki lipeäkalaa talon kellarissa. Varsinkin sesonkiaikana Hätälän Olli teki ympäripyöreitä päiviä. Joskus kalanhaju oli aika voimakas, mutta se ei meitä haitannut. Minun mielestäni hän on yksi Raksilan kuuluisuuksia, varsinkin kun ajattelee millainen jättiyritys Hätälä on nykyisin.

Onhan niitä muitakin kuuluisuuksia, kuten Eero Lattula aikoinaan – ja Reijo Ruotsalainen, joka ei tosin tiettävästi asunut Raksilassa, mutta oleskeli paljon Siiri-mummonsa luona Puutarhakadulla. Mummo piti huolta, että Reijolla oli aika tiuhaan karkkipäivä.

Irma Hartikka työskenteli Impolassa. Aluksi myymälässä tuotteet olivat  tiskin takana kuten muissakin tuon aikakauden kaupoissa.
Irma Hartikka työskenteli Impolassa. Aluksi myymälässä tuotteet olivat tiskin takana kuten muissakin tuon aikakauden kaupoissa.

Minun osaltani onni jatkui, kun pääsin vielä Impolaan töihin. Impola oli, niin kuin moni muukin kauppa silloin, sellainen, että myytiin tiskin takaa. Sitten tuli muutoksen aika ja alettiin muuttaa myymälöitä valintamyymälöiksi. Niin myös Impola teki remontin ja muuttui valintamyymäläksi. Minä pääsin kassatoimihenkilöksi. Siitä alkoi minun kassatyöurani, joka kesti yli kolmekymmentä vuotta.

Impola oli K-merkin alla toimiva kauppa ja Kesko koulutti henkilökuntaa kirja- ja kurssimuotoisesti. Minäkin osallistuin K-ryhmän koulutukseen, joka jatkui eräänlaisena kilpailuna. Pääsin Helsinkiin jatkokilpailuun ja edelleen loppukilpailuun. Silloin oli vuosi 1971. Kävi niin, että maalta tullut tyttö pärjäsi ”maalaisjärjellä” ja voitti kilpailun! Sain palkinnoksi kahden viikon matkan Espanjaan, joka oli siihen aikaan hieno juttu, kun ulkomaanmatkat eivät olleet niin yleisiä.

Myöhemmin Impolassa tehtiin remontti, ja se muuttui valintamyymäläksi. Kuvassa Irma Hartikka, mestarikassa.
Myöhemmin Impolassa tehtiin remontti, ja se muuttui valintamyymäläksi. Kuvassa Irma Hartikka, mestarikassa.

Impola oli mukava ja ihmisläheinen työpaikka. Samoin Puutarhakadulla oli mukava asua.

Mutta sitten alkoi kuulua huhuja markettien tulosta Raksilaan, ja sehän tiesi pienempien kauppojen loppua. Niinpä työpaikka vaihtui, kuten asuntokin.

Asuntoni on edelleen Raksilassa, Ratakadulla, jossa asun nykyisin leskenä yksin. Olen asunut jo yli viisikymmentä vuotta Raksilassa, jossa on hyvä ja mukava asua. ■

* * *

Raksilan asukasyhdistys julkaisee tarinoita Raksilasta. Lähetä oma tarinasi raksilanasukasyhdistys@gmail.com

Raksilan pojista ja tytöistä kasvoi Raksilan perinneyhdistys

Puutarhakatu 14:n lapsia eli kakaroita. Takarivissä Kari Meriluoma, keskellä vasemmalta Vappu Pyykkö, Kirsti Honka, Pirkko Meriluoma, Mirja Honka (nyk. Tuliniemi), Marjatta Liikanen, Paavo Honka ja Eero Kilponen, edessä Heikki Honka ja Taru-koira. Kuvan on ottanut Mirjan isä Matti Honka.

Teksti: Kaisa Pudas ja Mirja Tuliniemi, kuvat: Raksilan perinneyhdistyksen arkisto.

Yli kymmenen vuotta toiminut yhdistys syntyi rakkaudesta Raksilaan ja tarpeesta muistella lapsuus- ja nuoruusajan kotikulmia. Myös alueen tulevaisuus kaikkine kaavamuutoksineen kiinnostaa yhdistystä. Jäseneksi ovat tervetulleita kaikki Raksilassa asuvat ja asuneet tai muuten Raksilasta pitävät. 

Jokainen raksilalainen lie Rintalansa lukenut – tuon sota-ajan romaanin, jossa Raksilan pojat Immu, Pate, Urkki, Matti ja Jake vaanivat saksalaissotilaita ja heidän heilojaan. Rintalan sanotaan kuvanneen teostaan reissuksi lähihistoriaan, ja sitähän se onkin. Rintala asusteli itse Karjakadulla, ja romaani on kirjailijan muistelutarina Raksilan pojista ja vähän tytöistäkin.

Puutarhakatu 14:n lapsia eli kakaroita. Takarivissä Kari Meriluoma, keskellä vasemmalta Vappu Pyykkö, Kirsti Honka, Pirkko Meriluoma, Mirja Honka (nyk. Tuliniemi), Marjatta Liikanen, Paavo Honka ja Eero Kilponen, edessä Heikki Honka ja Taru-koira. Kuvan on ottanut Mirjan isä Matti Honka.
Puutarhakatu 14:n lapsia eli kakaroita. Takarivissä Kari Meriluoma, keskellä vasemmalta Vappu Pyykkö, Kirsti Honka, Pirkko Meriluoma, Mirja Honka (nyk. Tuliniemi), Marjatta Liikanen, Paavo Honka ja Eero Kilponen, edessä Heikki Honka ja Taru-koira. Kuvan on ottanut Mirjan isä Matti Honka.

Vaikka sota-aika oli rankkaa, on Raksilan pojilla ja tytöillä itselläkin tuosta ajasta paljon rakkaita ja hauskojakin muistoja. 

– Minun vanhempani muuttivat Raksilaan Puutarhakatu 10:een jo 1944. Silloin kaikki päivittelivät, kuinka he halusivat muuttaa niin kauas radan taakse, kertoo Raksilan perinneyhdistyksen puheenjohtaja Mirja Tuliniemi.

– Raksilassa asui tuolloin paljon lapsiperheitä, ja alue oli lapsille yhteinen suuri leikkipaikka ympäri vuoden. Raksila oli hyvä paikka kasvaa aikuiseksi saakka. 

Puistikkokadun ja Syrjäkadun risteys 1951.
Puistikkokadun ja Syrjäkadun risteys 1951.

Vanhat leikkitoverit pysyivät mielessä näillä sota-ajan immuilla, urkeilla ja mirkuilla, vaikka tiet myöhemmin veivätkin pois Raksilasta. Lapsuuden aikojaan Raksilassa he muistelivat kukin tahollaan, kunnes vanhat leikkitoverit saivat yhteyden toisiinsa. Silloin alkoivat yhteiset muistelureissut lapsuuden ja nuoruuden koti­kulmille. 

Hongan mummua saatellaan Amerikan matkalle Puutarhakatu 14:n pihalla 1949.
Hongan mummua saatellaan Amerikan matkalle Puutarhakatu 14:n pihalla 1949.

Rintala on mahdollisesti kuuluisin raksilalainen sota-ajan muistelija, mutta hyviä muistelijoita ovat myös Raksilan pojat ja tytöt. 

– Kaduilla ja kujilla leikittiin piilosta, Puistikkokadun tienoilla pelattiin nelimaalia ja heti sodan jälkeen Pakkalan koulun taakse tehtiin luistinkenttä, jossa järjestettiin rusettiluisteluja ja leikittiin kuka pelkää mustaa miestä, muistelee Mirja. 

Sanomalehti Kalevassa ennakoitiin 13.4.1976, että kaupunki ei enää 80-luvulla jatkaisi Raksilan puutalo­­tont­tien vuokra-aikaa.
Sanomalehti Kalevassa ennakoitiin 13.4.1976, että kaupunki ei enää 80-luvulla jatkaisi Raksilan puutalo­­tont­tien vuokra-aikaa.

Pakkalan kentän jäädyttämistä joutui kuitenkin odottelemaan, jolloin Plaanaoja eli Laaniska sai toimia luistin­kenttänä. 

– Syksyllä aloimme odotella pakkasia ja Laaniskan jäätymistä. Heti, kun oli ollut vähän pakkasta, lähdimme kokeilemaan jään kestävyyttä. Ensin heitimme pikku kiviä jäälle. Jos kivi ei rikkonut jäätä, menimme kokeilemaan kestääkö jää jalan alla. Ensinhän jää tietysti rutisi, rutskui. Silloin emme vielä menneet kovin pitkälle. Kun jää oli sen verran vahvaa, että se kesti kävellä, otimme avuksi potkurin ja myöhemmin myös rautaluistimet. Näin pääsimme luistelemaan Pakkalan kentän jäädyttämistä odotellessa. Karjasillan ja Raksilan lapset ja nuoret luistelivat ihan sovussa, kertoo Mirja. 

Laaniska oli raksilalaisille muutenkin tärkeä paikka.

– Raksilan äidit pesivät pyykkiä Laa­nis­­kan rannalla. Pihoilla oli kaivoja, mutta myös ulkohuussit joka pihalla. Sii­tä­hän seurasi se, että juomavesi saastui ja juomavettä piti hakea vähän kauempaa. Tilanne muuttui Intiön vesitornin valmistuttua, kun taloihin saatiin vesijohtovettä, selittää Mirja Tuliniemi.

Hanna Leinosen 4. luokka Teuvo Pakkalan koulussa vuonna 1957. Mirja Tuliniemi os. Honka on ylärivissä oikealla.
Hanna Leinosen 4. luokka Teuvo Pakkalan koulussa vuonna 1957. Mirja Tuliniemi os. Honka on ylärivissä oikealla.

Raksilan tytöt ja pojat ovat muistelleet myös tiernapoikaperinnettä. 

– Oulussa oli tapana, että tiernapojat kiersivät joulun alla kodeissa ja ravintoloissa. Kierrellä ei saanut kuka tahansa, vaan lupa kiertämiseen piti anoa poliisilaitokselta. Luvan saadakseen poikien täytyi antaa poliisille näyte laulutaidostaan – laulutaito oli ihan ehdoton edellytys. Raksilan pojillekin tuli tietysti kilpailua, missä ravintolassa sai esiintyä ja tietysti vähän tappeluakin, kertoilee Mirja.

Yhteiset muistelureissut olivat niin mukavia, että Raksilan pojat ja tytöt päättivät alkaa kokoontua säännöllisesti. Ensin kerran vuodessa, sitten myös pikkujouluissa, joita alettiin järjestää Kauppatorin Kahvila-Makasiinissa. 

– Joulupukkikin on löytynyt aina omasta porukasta. Tänä vuonna eivät Raksilan pojat ja tytöt pääse pikkujoulua torille viettämään – syynä siihen tämä korona-pahalainen, harmittelee Mirja. 

Reijo Lehdon koti Vainionkatu 4, nyk. Teuvo Pakkalan katu 4. Kodin rappusilla äidin kanssa Kai ja Reijo Lehto sekä naapurin Penu-koira.
Reijo Lehdon koti Vainionkatu 4, nyk. Teuvo Pakkalan katu 4. Kodin rappusilla äidin kanssa Kai ja Reijo Lehto sekä naapurin Penu-koira.

Yhdistyksen perustaminen tuli ystävyksillä ajankohtaiseksi vuonna 2009. 

– Säännöllisissä tapaamisissa Raksilan muistelijat huomasivat, että jotenkin pitää saada jatkuvuutta tapaamisilleen, kertoo Mirja. 

Tuolloin suuri joukko vanhoja raksi­lalaisia kokoontui Seelariin, jossa päätet­tiin perustaa Raksilan perinneyhdistys ry. Jäseniä uuteen yhdistykseen liittyi noin 120. 

Hallitukseen löytyi halukkaita, mutta puheenjohtajaa ei uudelle yhdistykselle tahtonut löytyä. Mirja oli lähtenyt mukaan entisen naapurinsa Pirkon houkuttelemana, eivätkä yhteisövelvollisuudet kutsuneet juuri eläkkeelle jäänyttä Mirjaakaan. 

– En ollut oikein kiinnostunut, koska olin juuri jäänyt eläkkeelle ja luopunut kaikista yhteisövelvollisuuksistani. Olin ollut Röntgenhoitajaliiton hallituksessa 12 vuotta ja halusin aikaa vain itselleni. Veljien painostuksen vuoksi kuitenkin sitten suostuin ilmoittamaan olevani käytettävänä puheenjohtajaksi, kertoo Mirja. 

Puutarhakatu 14:n pihalta. Oikealla Syrjäkatu 11 ja taustalla Syrjäkadun jo purettuja puutaloja.
Puutarhakatu 14:n pihalta. Oikealla Syrjäkatu 11 ja taustalla Syrjäkadun jo purettuja puutaloja.

Raksilan perinneyhdistys syntyi rakkaudesta Raksilaan. Yhdistys on toiminut nyt 11 vuotta. Säännölliset tapaamiset on järjestetty vuodesta 2010 lähtien Kärppä-klubilla aina Marjatan päivänä.

– Päivä valittiin Timosen Eeron vaimon nimen mukaan, naureskelee Mirja. 

Yhdistyksen nykyisiä jäseniä löytyy ympäri Suomea, asuupa yksi heistä Ruotsissakin. Ruotsissa asuva Pentti Pirkola on muuten näytellyt yhdeksässä Wallander-elokuvassa! 

Mirja ja Ruotsissa asuva ”filmitähti”-Pentti, joka on näytellyt Wallander-elokuvissa.
Mirja ja Ruotsissa asuva ”filmitähti”-Pentti, joka on näytellyt Wallander-elokuvissa.

Yhdistyksen jäsenmäärä on ajan mittaan kuitenkin vähentynyt, sillä nuo entiset sodanajan lapset ovat jo iäkkäitä ja melko moni heistä on jo kuollut. Urkki Koskipaasi kuoli viime kesänä. 

Perinneyhdistys ei tänä päivänä ole pelkkää muistelua, vaan sen jäsenille alueen nykyisyys ja tulevaisuus ovat yhtä tärkeitä kuin meille nyky-raksilalaisille. Meillä on Raksilan suhteen yhteiset tavoitteet ja mielenkiinnon kohteet: Raksilan asuinalueen viihtyisyys ja turvallisuus. Meitä kaikkia kiinnostavat alueen liikennejärjestelyt, yliopiston sijoituspaikka, vuokrasopimusten jatkoajat, alueen monet kaavaluonnokset ja etenkin Raksilan suojelukaavan eteneminen. 

– Koska me haluamme pitää edelleen yhteyttä toisiimme ja etenkin Raksilaan, haluamme olla yhteistyössä Raksilan asukasyhdistyksen kanssa, kertoo Mirja. ■ 

Osuuskauppa Arinan myymälä Ratakatu 12:ssa vuonna 1934.
Osuuskauppa Arinan myymälä Ratakatu 12:ssa vuonna 1934.

* * *

Lisää raksilalaisten muisteloita löytyy perinneyhdistyksen kotisivuilta:
raksilanperinneyhdistys.com/muistelua-2/raksilan-pojat-tiernapoikina
Sieltä löytyy myös muistelu Pentin tiestä Wallander-elokuviin:
raksilanperinneyhdistys.com/muistelua-2/pieni-kertomus-raksilasta-maailmalle

Raksilan perinneyhdistys ry
Yhdistyksen tarkoituksena on tarjota Oulun Raksilassa sotien aikana ja sotien jälkeisinä vuosina asuneille mahdollisuus muistella yhdessä elämää Raksilassa sekä edistää tiedon saantia Raksilasta ja sen historiasta.

Raksilan perinneyhdistyksen jäseneksi voivat liittyä kaikki Raksilassa asuvat ja asuneet tai muuten Raksilasta pitävät. Jäseneksi pääsee täyttämällä hakemuksen raksilanperinneyhdistys.com/anomus.pdf ja lähettämällä sen Mirja Tuliniemelle. Yhdistyksen hallitus hyväksyy jäsenet. Jäsenmaksu on 15 €/vuosi. Jäsenyys on voimassa 1.7.–30.6.

Puheenjohtaja: Mirja Tuliniemi, Kiiestie 31, 90440 Kempele
mirja.tuliniemi@dnainternet.net, 040 847 4968

70-vuotias: Onnea, Teuvo Pakkalan koulu!

Teuvo Pakkalan koulu Puistikkokadun päätesommitelmana.

Teksti ja kuvat: Kaisa Pudas.

Teuvo Pakkalan koulu täytti tänä syksynä 70 vuotta. Koulun rakentaminen aloitettiin jo vuonna 1947, mutta rakennusmateriaalien puutteen vuoksi sen valmistuminen otti aikansa. Arkkitehti Martti Heikuran suunnittelema kansakoulurakennus valmistui syyskauden alussa 1950. Koulu oli avautuessaan oppilasmäärältään suurin Oulun kaupungin kansakouluista. 

Oppivelvollisuuslaissa oli jo 1921 määrätty, että jokaisessa kunnassa tuli olla riittävä määrä kansakouluja. Lapsimäärä vaikutti koulun perustamiseen: jos koulupiirissä lapsia oli vähintään 30, tuli perus­taa kansakoulu. 

Koulun syntyhistoria ajoittuu Suomen jälleenrakennuksen kauteen, jolloin Suomi toipui sota-ajasta, asutti rintamamiehiä ja menetettyjen alueiden siirtoväkeä. Rintamamiestaloja nousi runsaasti Kar­jasillan alueelle. Karjasillan asukasluvun nopea kasvu synnytti alueelle kansakou­lutarpeen. Rakennus vastasi myös Raksilan ja Etu-Lyötyn ja osittain keskustankin kasvaviin koulutarpeisiin.

1950-luvun koulurakennukset olivat lähiympäristönsä keskeisiä julkisia rakennuksia, jotka erottuivat kaupunkikuvassa. Teuvo Pakkalan koulukin komeilee Puu-Raksilan kauniin Puistikkokadun päätesommitelmana. 

Teuvo Pakkalan koulu Puistikkokadun päätesommitelmana.
Teuvo Pakkalan koulu Puistikkokadun päätesommitelmana.

Koulun suunnittelu- ja rakentamisaika­na rakennuksesta käytettiin nimitystä Kar-
jasillan koulu. Pian valmistumisensa jälkeen koulu nimettiin oululaisen kirjailija Teuvo Pakkalan mukaan kansakoulujen johtokunnan pyynnöstä sillä perusteella, että koulu ei tosiasiassa sijainnut Karjasillalla ja koska kirjailija Teuvo Pakkala oli erityisesti tunnettu lapsikuvauksistaan. Teuvo Pakkalan kansakoulun vihkiäiset pidettiin kirjailijan syntymäpäivänä 9.4.1951. Peruskoulu-uudistuksessa 1970-luvulla koulun nimi muutettiin nykyiseen muotoonsa.

Koululaitos oli tiivis osa Suomen hyvinvointipolitiikkaa jo 70 vuotta sitten. 1950-luvulla säädettiin laki koululääkäristä ja kouluhammaslääkäristä ja 1950-luvulta alkaen kehitettiin myös erityis­opetusta ja oppilashuoltoa: toimintansa aloittivat niin apukoulu kuin tarkkailuluokatkin. 

Suomi on ensimmäinen maa maailmassa, joka on tarjonnut oppilaille maksuttoman aterian jokaisena koulupäivänä. Viikon ruokalistalta saattoi 1950-luvulla löytyä ruispuuroa, kaalikeittoa, mannavelliä, hernekeittoa, riisipuuroa ja makaronivelliä. Koulu­ate­riaan kuului jo tuolloin myös maito ja näkkileipä.

70 vuotta sitten opettajia teititeltiin ja toteltiin. Jokaisessa luokassa oli opettajan koroke, liitutaulu, helmitaulu, karttateline ja karttakeppi, joka toisinaan toimi myös kurinpitovälineenä. Monessa luokassa oli urkuharmoni, jolla opettaja polkaisi aamuhartausvirren. Luokassa istui todennäköisesti ainakin yksi Hannele, Riitta, Anneli, Kristiina, Kari, Risto, Hannu, Harri tai Pekka, jotka olivat suosituimpia nimiä 1950-luvun alussa.

Teuvo Pakkalan koulun ikkunoiden syyspesu.
Teuvo Pakkalan koulun ikkunoiden syyspesu.

Jälleenrakennusaikaa leimaa myös optimismi: pitkien ja pimeiden sotavuosien jälkeen kaikki tuntuu mahdolliselta. Sodan jälkeisinä vuosina perustettiin Suomen Akatemia, josta pian tuli suomalaisen tieteen kansallinen symboli. Linnanmäen huvipuisto avautui yleisölle toukokuussa 1950. Nykyinen Helsinki-Vantaan lentoasema avattiin olympiavuonna 1952.

70 vuotta sitten tärkein viestin oli radio. Miljoonas radiolupa lunastettiin Suomessa vuonna 1955. Kanavasta ei perheissä tarvinnut kiistellä, koska niitä oli vain yksi. 1950-luvulla koettiin kuitenkin mullistus ja radiokanavien määrä kasvoi kahteen – samaan aikaan teki tuloaan myös näköradio eli kaukokatsominen eli televisio. 24.5.1955 lähetettiin ensimmäinen suomalainen televisiolähetys, jonka kokosi, ohjasi ja juonsi Lasse Pöysti. Televisioantenneja alkoi ilmestyä 1950-luvun loppuun mennessä jo pientenkin talojen katolle; antennin leikillinen nimitys ”konkurssiharava” kertoo siitä jotakin.

1950-luku oli muutosten aikaa. Suomalaisille tulivat tutuksi ainakin rokki, Brylcreem, poninhäntä, Elvis Presley, Bill Haley, Brigitte Bardot, James Dean, Olavi Virta, Pelé, Emil Zátopek, Laika-koira, Barbiet ja Minigrip-pussit. 1950-luvulla pidettiin ensimmäiset Eurovision laulukilpailut ja ajettiin ensimmäiset F1-ajot. 1952 järjestettiin Helsingin kesäolympialaiset ja Armi Kuusela kruunattiin Miss Universumiksi. Vuonna 1954 lopetettiin kahvin säännöstely, 1956 Suomessa oli yleislakko. 

Tieteen puolella keksittiin poliorokote, selvitettiin DNA:n rakenne, tehtiin ensimmäinen sukupuolenkorjausleikkaus ja munuaissiirto. Markkinat vapautuvat 1950-luvulla säännöstelystä, mikä näkyy muun muassa mainonnan lisääntymisenä: mainoksissa näkyi erityisesti tupakka, viina ja makeiset. 

Maailma on noista ajoista muuttunut. Teuvo Pakkalan koulu seisoo kuitenkin yhä komeana Puistikkokadun päässä ja jatkaa suomalaisen koulun historiaa. Suomalainen koulu on edelleen osa hyvinvointipolitiikkaamme – tänä päivänä jo kysytty vientituote maailmalla. ■

* * *

Nykysuomen sanakirjaan (viides osa vuodelta 1959) on listattu 1950-luvulla kerättyjä sanoja, jotka omalta osaltaan kiteyttävät ajan henkeä: 

aamu-uutiset, aivojenpesu, antibiootti, aseistariisunta, automaatio

barbi, bestseller, bikinit, bonus

chihuahua, cocktailkutsut

dekkari, desibeli, dieselveturi, dollarihymy

ehostaa, ekotyyppi, eksistentiaalifilosofia, elektoroniaivot, elementtirakentaminen

fakki-idiootti, farmariauto, fennisti, fillari, frustraatio

gallup, globaalinen, greippi, grilli

hansikaslokero, hartiapankki, henkilökultti, housuvaippa, huippukokous, hyvinvointivaltio, hätäkeskus

ihmissuhde, ilmakirje, irtohousut, irtolaisvalvonta, itsepalvelu, itäauto

jallu, jenkkikassi, jepari, joustin­neule, jytke, järjestelmäveikkaus

kahvio, kanavavalitsin, kansalaiskoulu, kehitysmaa, keskiansio, kotirouva, kuukausiansio

lasikuitu, lateksi, lastulevy, lobotomia, lähivalo, länsiauto

maailmanympärimatka, maksa­kirroosi, markkinatalous, meikata, melaniini, mikroaallot, musta­valkokuva

nailon, nauhoite, nauhuri, nuorisokahvila, näivetysveritauti

ohituskielto, oppivelvollisuuskoulu, ostoskeskus

paneelikeskustelu, pimu, polyamidi, potkuhousut, prosenttikorotus, puhelin­tyttö, päiväjatkokoulu, pölykapseli

revalvaatio, rinnakkaisohjelma, rippikoululeiri, roskakala, rotuerottelu

sairauseläke, sarjakuvalehti, scooter, seksi, selluloosamuovi, silikoni, slummiutua, sormituntuma, stereolevy, sukkahousut, suodatinkahvi, suuntanumero, syrjäseutulisä, sähkökirjoituskone

taajuusalue, talvirengas, tele­objektiivi, tieliikennelaki, tietokone

* * *

Lähteet:

Aikamatka Oulu. 2005. Oulun kaupungin 400-vuotisjuhlien sivusto:
www.oulu.ouka.fi/aikamatkaoulu/lisatiedot/oulusakoulusa.htm 

Özer-Kemppainen. 2019. Teuvo Pakkalan koulu, Oulu rakennushistoriaselvitys:
docplayer.fi/168555278-Teuvo-pakkalan-koulu-oulu-rakennushistoriaselvitys-2019-ozlem-ozer-kemppainen.html 

Kotimaisten kielten keskus. Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Sanoin saavutettu: 1950-luku:
www.kotus.fi/nyt/teemakoosteet/sanoin_saavutettu_satavuotias_suomi/sanoin_saavutettu_1950-luku

RAKSILA