Teksti: Kaarina Pietilä, Revonlahti.
Vanhin veljeni oli käynyt tutustumassa Puistikkokatu 7:n pihapiiriin kesällä 2019. Tiedämme että isoisämme Anton Lehtonen on ollut urakoitsijana yhdessä rakennusmestari Virtasen kanssa ja he ovat rakennuttaneet Puistikkokadulle talon. Ihan varmuudella emme tiedä, onko kyseessä juuri tämä talo numero seitsemän.
Kuva: Kaarina Pietilän kotialbumi. Anton Lehtonen Raksilaan rakennuttamansa puutalon harjannostajaisissa vuonna 1946. Antonin urakointikaverina oli rakennusmestari Virtanen.
Isoisäni Anton Lehtonen oli rakennusurakoitsija, joka oli muuttanut perheineen Helsingin Tuusulasta Vihantiin vuonna 1925 ja sieltä myöhemmin Paavolan kuntaan (nykyinen Siikajoen kunta).
Osa Raksilaan rakennetun kaksikerroksisen, aumakattoisen puutalon tukeista kaadettiin Paavolasta, Lehtosten metsästä. Isäni Urpo Lehtonen sahasi tukit omalla sahallaan, josta ne vietiin Vihannin rautatieasemalle junalla Ouluun kuljetettaviksi.
Kyseiseen puutaloon kuului piharakennus huoneineen, joka valmiiksi rakennettuna olisi kuulunut Anton Lehtoselle. Osakkeenomistajat eivät kuitenkaan hyväksyneet sitä, ja he sanoivat maksaneensa myös piharakennuksen, joten isoisäni ja osakkeenomistajat riitaantuivat keskenään asiasta.
Isoisälläni ei ollut ollut tarkkaa kirjanpitoa eikä dokumentointia rakentamisen ajalta. Joten se siitä asiasta ja piharakennuksen omistamisesta. Aina kun ajamme Puu-Raksilan ohitse niin muistelemme isoisäämme. Kotonamme on ollut kaksi vanhaa valokuvaa, joissa näkyy tämä aumakattoinen Raksilan puutalo. Valitettavasti emme löytäneet kuvista toista, jossa puutalo näkyy paremmin.
Vuonna 1946 Urpo Lehtosen inkeriläinen vaimo Tyyne, siis äitini, odotti esikoistaan ja vietti synnytyksen lähestyessä Puistikkokadun piharakennuksessa useita päiviä ennen kuin kävi synnyttämässä Juhannusaattona Tuiran synnytyssairaalassa potran pojan. Hän vietti Raksilassa myös muutaman päivän sairaalasta tullessaan ennen kuin matkusti junalla isäni kanssa Paavolaan.
Äitini Tyyne oli tullut Ouluun loppuvuodesta 1943 yhdessä inkeriläisten siirtolaisten kanssa Hangon kokoamisleiriltä. Heidän karanteenipaikkansa oli Oulun Lyseo. Äitini perhe sai evakkopaikan Paavolasta Lehtosen perheen kotoa, ja rakkaus roihahti Tyynen ja Urpon välillä.
* * *
Kaarina Pietilä oli lukenut sanomalehti Kalevasta, että Raksilan perinneyhdistyksen puheenjohtaja Mirja Tuliniemi os. Honka kyseli Raksilan asukkaiden vanhoja tarinoita. Sekä Raksilan asukasyhdistys että Raksilan perinneyhdistys keräävät ja jakavat tarinoita Raksilasta. Perinneyhdisyksen toimintaan voit tutusta www.raksilanperinneyhdistys.com