Teksti: Timo Takala.
Puu-Raksilan asemakaava on viivästynyt ainakin kahdella vuodella. Asemakaavan valmisteluaineistoa oli tarkoitus esitellä jo alkuvuodesta 2020. Viivästymiseen on vaikuttanut meneillään oleva voimakas rakentamisbuumi ja kaavoituksen henkilöstöresurssit. Lisäksi rakennushistoriaselvitys on vienyt arvioitua enemmän aikaa suuren lähtötietomateriaalin läpikäynnin takia.
Osia rakennushistoria-, hulevesi- ja liikenneselvityksistä sekä puustokartoitus kuitenkin esiteltiin kesäkuussa järjestetyssä tiedotus- ja keskustelutilaisuudessa. Kaavatyö jatkuu asemakaavan muutosluonnoksen valmistelulla, jonka aikana on tarkoitus järjestää asukastyöpaja.
Rakennushistoriaselvitys on tuottanut jo mielenkiintoista tietoa alueen syntyhistoriasta
Rakennushistoriaselvityksestä saatiin jo kiinnostavia tietoja alueen syntyvaiheista. Ensimmäinen rakennuslupa nykyisen Puu-Raksilan alueelle on myönnetty vuonna 1927. Tämä rakennus on jäänyt sittemmin Kainuuntien alle. Vuonna 1928 myönnettiin rakennusluvat jo kahdeksalle rakennukselle, joista kuusi on säilynyt alueella. Rakentaminen alkoi silloisen Siltakadun ja Syrjäkadun muodostamasta alueen etelänurkasta. Tällä alueella on myös muutamia Terijoelta tuotuja talojen runkoja.
Erityisen runsaasti rakennuslupia myönnettiin vuosina 1938 ja 1939. Välirauhaan mennessä alue tulikin jo lähes täyteen rakennetuksi. Vain Puistikkokadun varren tontit jäivät rakennettavaksi suurelta osin vasta sodan jälkeen. Nuorimmat alkuperäisistä rakennuksista löytyvätkin Puistikkokadun varrelta. Viimeinen alkuperäisistä rakennusluvista on myönnetty vuonna 1954.
Alkuperäisessä asemakaavassa alueelle toivottiin pareittain yhteen rakennettuja rakennuksia. Vaikka yhteen rakentamista suosittiin hieman korkeammalla rakennusoikeudella, kaikki rakennukset toteutuivat erillistaloina. Rakennusmääräyksillä säädeltiin kuitenkin hyvin tarkasti rakennusten muotoja ja rakennusten välisiä välimatkoja.
Hyvin suuri osa rakennuksista on syntynyt ”grynderien” toimesta. Alueella hyvin toimelias grynderi oli Iivari Salminen, joka on ollut varmasti ainakin 19 tontin ensimmäinen vuokramies. Hän on rakennuttanut talon ja myynyt sen nykygrynderien tapaan joko suunnitteluvaiheessa, rakennusvaiheessa tai valmiina. Asuntoja on myyty niin ikään nykytapaan sekä yksittäisinä asuntoina että kokonaisina taloina yhdelle talonomistajalle. Gryndaamisen lisäksi Salminen on myös urakoinut taloja muille alueelta tontin vuokranneille.
Iivari Salmisen ”hovisuunnittelijana” toimi rakennusmestari Kyösti Kunnas, jonka päätoimi oli Oulun kaupungilla. Kunnas on suunnitellut alueelle kaikkiaan nelisenkymmentä taloa, joista on jäljellä vielä 35 taloa. Kaikkiaan valtaosa taloista on kaupungin palveluksessa olleiden rakennusmestarien ja arkkitehtien iltatöinään piirtämiä. Kunnaksen ohella Johan W. Miesmaa ja Arvo Koskipaasi ovat piirtäneet useita rakennuksia alueelle.
Tiukoista rakennusohjeista, toimeliaista gryndereistä ja työtovereista muodostuneesta suunnittelijajoukosta johtuen alueen rakennuskanta on hyvin yhtenäistä ja samankaltaiset perusratkaisut toistuvat alueella suunnittelijasta riippumatta. Kyse oli toki tuon ajan tyypillisistä asuintaloista, vastaavia on rakennettu eri puolille Oulua ja Suomea.
Pienempien talojen yleisimmäksi tyypiksi muodostui neljän huoneen ja keittiön rivitalo, josta oli myös suurempi kuuden asunnon L-muotoinen versio. Pienkerrostaloistakin melko suuri osa on kahta alueella toistuvaa tyyppiversiota, joita ovat kahdeksan asunnon neliöpohjainen talo ja L-mallinen 12 asunnon talo.
Liikenne- ja pysäköintiongelmien ratkaisut vielä etsinnässä
Kesäkuuhun mennessä oli tehty lähinnä liikenteen perusselvityksiä. Läpiajoliikenteen haittojen vähentämiseksi oli alustavasti tutkittu mahdollisia katuverkon muutoksia, autoliikenteen katkaisemista Tehtaankadulta ja uuden kadun avaamista Syrjäkadulta Puistikkokadulle. Mikään näistä ratkaisuista ei kuitenkaan ole ongelmaton. 30 km/h aluerajoitus aiotaan esittää ulotettavaksi koskemaan myös Teuvo Pakkalan katua. Hulevesisuunnitelmassa esitetyt vihertaskut ovat varsinaisen tehtävänsä lisäksi myös osa liikennesuunnitelmaa nopeuksia hillitsevinä kavennuksina.
Pysäköintitutkimusta ei ole voitu tehdä, koska pysäköintitilanne on ollut pandemiatilanteen ja yhden koulurakennuksen remontin takia hyvin poikkeuksellinen. Alueen pysäköintiongelmien sanottiin kuitenkin olevan ennestään hyvin kaupungin tiedossa. Pysäköintirajoitukset ja muut pysäköintiongelman ratkaisukeinot olivat vasta harkittavana.
Hulevesien hallintaan esitetään kaduille rakennettavia sinivihertaskuja
Puu-Raksilan kadut on rakennettu ja niiden hulevesiverkosto mitoitettu 1980-luvun alussa sen ajan käytäntöjen mukaisesti, jolloin alueelle tuleva hulevesi pääasiassa imeytyi tonteilla ja katujen viherkaistoilla alueen hyvin läpäisevään hiekkamaahan. Kadut viettävät Kaupunginojaa kohti hyvin pienellä pituuskaltevuudella ja hulevesikaivoja on harvassa.
Kuluneiden neljän vuosikymmenen aikana tonteille on lisätty kovia pintoja ja kiinteistöjä on liittynyt kadun hulevesiverkostoon, minkä seurauksena katujen hulevesiverkosto on osoittautunut riittämättömäksi. On syntynyt paikallisia hulevesitulvia, jotka ovat uhanneet jo joidenkin talojen rakenteita. Ilmastonmuutoksen takia lisääntyvien rankkasateiden myötä tilanne ei tule parantumaan ilman toimenpiteitä.
Selvityksen mukaan alueen hulevesiverkosto on puutteellinen ja kapasiteetiltaan pieni. Lähtökohdaksi on kuitenkin otettu, että alueelle ei olla toteuttamassa lähiaikoina kokonaisvaltaista katusaneerausta, eikä myöskään hulevesiverkoston erillistä saneerausta. Ratkaisuksi hulevesihaasteisiin esitetään kaduille toteutettavia sinivihertaskuja.
Sinivihertaskun kohdalla katu kapenisi nykyisestä kuudesta metristä neljään metriin ja samalla se hidastaisi myös ajonopeuksia ja ohjaisi pysäköintiä kaduilla. Siniviherpainanne lisää katuviheralueiden luonnon monimuotoisuutta, kun sinivihertaskun kasvilajisto on runsaampi kuin tavanomaisen viherkaistan. Sinivihertaskun toteutuksessa huomioidaan läheisten rakennusten kuivatus eristämällä rakenne vettä läpäisemättömällä rakenteella.
Lisätietoa ja kuvia kaavoituksesta ja asukaskyselyn tuloksista löytyy Oulun kaupungin alunperin julkaisemasta esityksestä:
raksila.fi/ouka2021/asukaskysely-keskustelutilaisuus.pdf
Arkkitehtitoimisto Jorma Teppo Oy:n rakennushistoriaselvitys;
Puu-Raksilan rakennuslupien myöntämisvuodet, rakennusten alkuperäiset suunnittelijat ja rakennustyypit:
raksila.fi/ouka2021/puu-raksila-rhs.pdf
Kaupungin muistio tiedotus- ja keskustelutilaisuudesta 9.6.2021:
Puu-Raksila, asemakaavan muutos, kaavatunnus 564-2425:
raksila.fi/ouka2021/puu-raksila-6-2021-muistio.pdf