Teksti: Jari-Pekka Aarrekivi, kuva: Tuuli Kankaansyrjä.
Äidinkielen opettajain liiton ja Suomen Kirjasäätiön Pikku-Finlandia-kirjallisuusesseekilpailun voittajalle Tuuli Kankaansyrjälle kuuluu hyvää. Arvostetun palkinnon esseellään Arkaainen hymy voittanut raksilalainen suunnittelee tulevaisuuttaan kirjallisuuden parissa. Essee analysoi Sylvia Plathin runoa Terä.
Pikku-Finlandia-voittaja palkittiin Helsingin Kirjamessuilla lokakuun 2022 lopussa. Toisen asteen opiskelijoille suunnattuun kilpailuun lähetettiin 24 kirjallisuusesseetä, joista esiraati valitsi loppukilpailuun viisi tekstiä. Palkintoraatiin kuuluivat muun muassa kirjailijat Karo Hämäläinen ja Virpi Hämeen-Anttila. Palkintoraati totesi yksimielisesti, että Kankaansyrjän teksti on kielellisesti hyvin taitava.
Raksilan asukasyhdistys onnittelee lämpimästi Syrjäkadulla asuvaa Kankaansyrjää hienosta tunnustuksesta.
– Kiitos paljon onnitteluista! Olen vasta nyt pikkuhiljaa alkanut ymmärtää, että oikeasti voitin kilpailun. Aluksi sitä oli vaikea uskoa, ja palkinnonjakotilaisuus ja sen jälkeiset haastattelut ovat tulleet kaikki niin nopeasti, että vasta nyt olen ehtinyt pysähtyä ja fiilistellä saavutusta, Kankaansyrjä kuvailee.
Lukio-opintojaan viimeistelevä Kankaansyrjä kertoo, että hänen isänsä on asunut nuoresta asti Puutarhakadulla vanhempiensa ja veljensä kanssa. Raksila kiinnosti häntä sen verran paljon perheen historian takia, että hän halusikin muuttaa tänne ”juurille palaamisen” merkeissä.
– Vanhempani myös asuivat Puutarhakadulla vielä silloin, kun synnyin. Itse en kauheasti muista noista vuosista, mutta olen etenkin mummoltani kuullut paljon tarinoita Raksilasta. Hänelle tämä on äärimmäisen rakas paikka. Isän menehtymisen takia täällä asuminen tuntuu erityisen tärkeältä. Vastapäisen talon pihassa näen keinun ja pyykkitelineet, jotka ovat isäni ja isoisäni rakentamia. Raksilassa tunnen yhteyttä perheeseeni, Kankaansyrjä kertoo.
Sijaintia loistavaksi kehuva Kankaansyrjä kertoo tuntevansa olonsa Raksilassa turvalliseksi ja kehuu kaunista kaupunginosaa kaikkina vuodenaikoina.
– Olen viihtynyt täällä todella hyvin. Ihmiset ovat olleet todella mukavia. Myös arkkitehtuuri on kaunista ja alueen historian pystyy tuntemaan. Tämä onkin Oulussa ”harvinaista herkkua”, koska vanhoja taloja on valitettavan ahkerasti hävitetty.
* * *
Raksila on tunnettu taiteilijoista ja kirjailijoista, joista tietysti yhtenä tunnetuimpana Karjakadulla asunut Paavo Rintala. Raksilassa on haluttu muistaa menneenä vuotena Pojat-elokuvan 60-vuotista taivalta. Kankaansyrjä nostaa oululaisista kirjailijoista suosikikseen Sara Wacklinin.
– Paavo Rintalan Pojat-teos on minulle tuttu ja nautinkin kovasti kirjan lukemisesta sen miljöön takia. Olen lukenut Kaarlo Kramsun ja V. A. Koskenniemen runoja sekä Sara Wacklinin Sata muistelmaa Pohjanmaalta. Muuten tunnen oululaisten kirjoittajien tuotantoa harmillisen vähän. Jos näistä pitäisi mainita joku esikuvaksi, olisi se Wacklin tämän rohkeuden takia. Oulusta on tullut ja tulee jatkossakin hienoja kirjoittajia. Onkin tärkeää muistaa, ettei kulttuuria tuoteta vain pääkaupunkiseudulla, Kankaansyrjä painottaa.
Kirjallisuutta laidasta laitaan harrastavaa Kankaansyrjää ovat aina kiinnostanut klassikkoromaanit ja -runot. Hän kuvailee hienosti, että ajattomista teoksista saa yleensä aina paljon irti.
– Viime aikoina olen lukenut paljon muun muassa Södergranin runoja. ”Kuumin” teos, joka on iskenyt lujaa on ehdottomasti ollut Hanya Yanagiharan Pieni elämä. Sitä on suositeltu ja kehuttu joka taholta ja nyt kun sain sen viimein itse luettua, allekirjoitan kyllä kaikki kehut. Teos on todella raskas, mutta myös äärimmäisen pysäyttävä.
* * *
Oman teoksen kirjoittamisen aika lienee vielä tovin päässä tulevaisuudessa, mutta Kankaansyrjä on pyöritellyt mielessään ideaa, joka liittyisi Raksilaan.
– Minusta olisi nimittäin hienoa perehtyä enemmän omaan sukuhistoriaani ja erityisesti isän nuoruuteen 1980–90-luvuilla, aikaan jossa Raksila on ollut tiiviisti mukana. Tuolta ajalta on tallessa paljon mielenkiintoisia tarinoita, valokuvia ja Puutarhakadun kodin vintillä äänitettyjä kasetteja. Saa siis nähdä!
Tulevaisuuden suunnitelmat siintävät nuorella taiteilijalla näillä näkymin Oulun yliopiston suomen kielen ja kirjallisuuden parissa, jonne hän aikoo hakea lukio-opintojensa jälkeen.
– Luultavasti sieltä valmistun äidinkielen opettajaksi. Toivon, että vähintään siinä sivussa pystyisin kirjoittamaan, jos kirjoittamisesta ei leipätyötä tule. Haaveena olisi kuitenkin oma romaani ja runokokoelma, Kankaansyrjä päättää.
Ehkä saammekin lukea Kankaansyrjän runon esimerkiksi ensi vuoden Raksila-lehdestä.
Tuuli Kankaansyrjän essee on luettavisssa samassa osoitteessa kuin palkintoperustelut:
Palkintoraati totesi yksimielisesti, että Kankaansyrjän teksti on kielellisesti hyvin taitava. Essee analysoi säkeen tarkkuudella Terä-runon merkityksiä, sen muodon ja sisällön yhteyttä, ja liikkuu runon teeman käsittelyssä sujuvasti Raamatun ja antiikin myyttisistä naisista Simone de Beauvoiriin.
www.aidinkielenopettajainliitto.fi/projektit/pikku-finlandia/pikku-finlandia-2022