Teksti ja kuvat: Kaisa Pudas.
Raksilan asukasyhdistys on merkitty yhdistysrekisteriin aatteelliseksi yhdistykseksi. Raksilan asukasyhdistyksen tarkoituksena on sääntöjensä mukaisesti edistää raksilalaisten yhteisiä asumiseen liittyviä etuja, alueen viihtyvyyttä, palvelutasoa ja kaupunginosan omaleimaisuuden ja kulttuurihistoriallisen arvon säilymistä. Olemme yleishyödyllinen yhdistys eli emme tavoittele voittoa ja pääosa toiminnoistamme toteutetaan vapaaehtoistyönä.
Suomeen rekisteröityjen yhteisöjen toimintaa ohjaavat paitsi yhdistyksen omat säännöt, myös Suomen lait ja asetukset. Asukasyhdistyksemme on kuitenkin perinteistä yhdistystoimintaa kevyemmin järjestäytynyt. Sääntöjemme mukaan yhdistyksen jäseneksi voi liittyä 15 vuotta täyttänyt yksityinen henkilö, joka asuu Raksilan asuinalueella. Käytännössä kaikkien Raksilassa asuvien katsotaan kuitenkin automaattisesti olevan yhdistyksemme jäseniä. Alueellamme asuu noin 1 500 vakinaista asukasta. Yhdistyksellämme ei myöskään ole jäsenmaksua, vaan pyrimme keräämään toimintaamme varten varoja muulla tavalla, muun muassa kaupungin avustuksilla, kahvi-, pulla- ja makkaramyynnillä tapahtumissa sekä mainosmyynnillä Raksila–
lehteemme.
Vaikka asukasyhdistyksemme on rakenteeltaan kevyt, olemme sitoutuneet noudattamaan yhdistyslain mukaista hyvää hallintotapaa. Toimintaamme johtavat yhdistyksen kokouksessa valitut ja valtuutetut toimihenkilöt eli hallitus. Yhdistyksen jäsenkokous valitsee myös yhdistyksen toiminnantarkastajat.
Yhdistystoimintamme perustuu siihen, että raksilalaisilla on halu osallistua ja vapaaehtoisesti toimia yhdessä asuinalueemme ja toistemme hyväksi; että meillä on alueen kehitystyössä halua katsella asioita myös naapurin näkökulmasta ja elämäntilanteesta käsin.
Jäsenet ovat yhdistystoiminnan perusta ja voimavarojen lähde. Jäsenten sitoutumisen ja motivaation aste kuitenkin vaihtelee asukkaasta asukkaaseen, tehtävästä ja vapaaehtoisesta toiseen. Sitoutumisen ja motivaation asteita on toisinaan kuvailtu ydinjoukoksi, vakituisiksi jäseniksi, turisteiksi ja vieraiksi. Näitä ryhmiä löytyy myös meistä puolestatoista tuhannesta raksilalaisesta. Ydinjoukkoon kuuluvat yhteisömme vastuutehtäviin valitut eli he, joilla on yhdistyksessämme päätösvaltaa. Vakituisia jäseniä ovat aktiiviset vapaaehtoistoimintamme vetäjät ja/tai toimintaamme aktiivisesti osallistuvat yhteisömme jäsenet. Turistit ovat silloin tällöin ja vieraat vain satunnaisesti säännölliseen toimintaamme ja tapahtumiimme osallistuvia jäseniä.
Jokainen jäsen on yhdistykselle arvokas, ja jokaisella on oikeus itse määritellä, kuinka laajasti hän sitoutuu yhteiseen toimintaan. Yhdistyksemme elää kuitenkin vahvana vain niin kauan, kun yhteisöstä löytyy sitoutunutta ydinjoukkoa ja vakituisia jäseniä, jotka jaksavat motivoitua yhteisen hyvän eteen toimimisesta. Toistaiseksi heitä on aina löytynyt. Pidetään yhdessä huolta, että näin tapahtuu jatkossakin: hyvin toimivassa yhdistyksessä jäsenten täytyy voida välillä siirtyä vuorollaan ydinjoukkoon ja ydinjoukosta täytyy pystyä siirtymään välillä sujuvasti vierailijaksi saakka. Vastuun jakaminen on olennainen osa yhdistystoimintaa.
Raksilan asukasyhdistyksen viestintää on tähän vuoteen saakka hoidettu erillisillä kirjeillä ja ilmoituksilla, joita hallituksen jäsenet muutaman vapaaehtoisen avustuksella ovat jakaneet raksilalaisten postilaatikoihin ja -luukkuihin. Käytäntö on ollut ajoittain työläs toteuttaa, eivätkä tulostaminen ja kopioiminen edusta kestävää kehitystä. Niistä ollaankin luopumassa. Viestintä on edelleen tärkeä osa yhdistyksen toimintaa, mutta sitä tullaan tekemään enenevässä määrin sähköisissä välineissä: yhdistyksen kotisivuilla, Facebookissa, WhatsApp-ryhmässä ja Instagramissa.
Raksilan asukasyhdistyksen hallitus 2021
Yhdistyksemme asioita hoitaa yhdistyslain mukaisesti hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja kuusi varsinaista jäsentä sekä kaksi varajäsentä. Hallituksen kokoonpanossa pyritään vastuujäsenten vaihtuvuuteen ja monipuolisuuteen: jäsenten ja varajäsenten toimikausi on kaksi vuotta, joista puolet eroaa vuosittain.
Tänä vuonna yhteisiä asioitamme on hoitanut puheenjohtaja Heikki Pudas, varapuheenjohtaja Jari-Pekka Aarrekivi, sihteeri Hanna Kopsala, rahastonhoitaja Ritva Ilonen, hallituksen muut jäsenet Joel Lehtelä ja Veikka Niskakangas sekä hallituksen varajäsenet Jetta Huttunen ja Henna Raitala.
Hallituksen tehtävänä on panna toimeen paitsi yhdistyslaissa hallitukselle määrättyjä lakimääräisiä tehtäviä, myös sille vuosikokouksessa ja yhdistyksen säännöissä määrätyt tehtävät. Puheenjohtajamme Heikin mukaan vuoden mittaan hoidettavien asioiden lista on pitkä, joten ydinjoukkomme hoitaa yhdistyksen asioita yhteisvastuullisesti. Hallituksen luottamustoimien lisäksi asukasyhdistyksellä on asioiden hoitoa varten myös toimikuntia. Tällä hetkellä niitä ovat liikenne- ja kaavatoimikunta, lehtitoimikunta, vapaa-ajan toimikunta ja Raksila 100 vuotta -toimikunta. Kaikissa toimikunnissa on tilaa uusille jäsenille – tervetuloa mukaan hyvin pienellä kynnyksellä!
Vuoden aikana hallitus vastaa muun muassa toiminnan suunnittelusta, toteutuksesta ja dokumentoinnista, tapahtumien järjestelyistä, virallisista yhteydenotoista aluettamme koskevissa asioissa, apurahojen hakemisista ja raportoinnista sekä yhdistyksen viestinnästä.
Toiminnan hyvä suunnittelu auttaa varmistamaan, että tehdään oikeita asioita oikealla tavalla ja että yhdistyksellä on tarpeeksi resursseja toteuttaa toimintaansa. Suunnitelma toimii myös pohjana dokumentoinnille ja arvioinnille siitä, mitä tehtiin oikein ja mitä voimme parantaa seuraavalla kerralla.
Tapahtumien järjestelyistä eniten aikaa veivät tänä vuonna lupaprosessit tapahtumien järjestämiseksi, hankinnat (telttavuokraus, äänentoisto paneelikeskusteluun, tarjoilujen järjestäminen), ulkopuolisten toimijoiden houkuttelu mukaan, ohjelmajärjestelyt ja paneelikeskustelijoiden kutsut ja paikalle tulon varmistaminen sekä muut viralliset yhteydenotot.
Virallisia yhteydenottoja ovat olleet muun muassa kaavahankkeet, kaupungin ”Osallistuva budjetointi” -esitys, marketalueen pysäköintipaikan meluhäiriöihin liittyvään kirjelmöinti, joulukuusen valaistuksen sähkösyötön sponsorihakemus ja baanatyömaan riskien minimointi koulunaloituksen yhteydessä.
Apurahahakemuksiin ja raportointeihin ovat kuuluneet alueellinen etukäteen haettava toimintaraha tapahtumiin ja jälkikäteen takautuvasti toteutuneiden kustannusten mukaisesti haettava toiminta-avustus. Asukasyhdistyksemme on hakenut ja saanut kohdeavustusta Raksila-lehden tekemiseen ja verkkosivujen päivitykseen. Kaupungin tukemasta yhteisöavustuksesta löytyy lisää tietoa sivulta ouka.fi/oulu/yhteisotoiminta.
Milloin muutit Raksilaan ja milloin liityit jäseneksi asukasyhdistykseen?
Heikki: Muutin Raksilaan 2005 ja pysyvämmin 2018. Asukasyhdistyksen toimintaan lähdin mukaan 2019 vuosikokouksessa.
J-P: Olen paljasjalkainen oululainen ja alunperin syntyjään Tuiran poikia. Raksilalainen minusta tuli ensin Lipon junioritoiminnan kautta, kun muutimme toimiston muutama vuosi sitten Impolan taloon. Arvostus alueeseen kasvoi niin, että vuosi sitten kotikin löytyi Raksilasta. Asukasyhdistykseen liityin puheenjohtajan kosiskelemana oikeastaan samaan aikaan. Tuiran pojasta tuli Raksilan poika – näin ne ajat muuttuvat!
Hanna: Muutimme Raksilaan syksyllä 2004. Asukasyhdistyksen järjestämiin tilaisuuksiin osallistuin alusta alkaen ja aktiivisemmin mm. hallitustyössä olen ollut mukana vuodesta 2012 alkaen.
Ritva: Muutimme Raksilaan syksyllä 1985. Kevättalvella 1985 ostimme sukulaisperheen kanssa talon, Puutarhakatu 23:n, mestariampuja Jussi Pälveeltä ja vaimoltaan Marialta. Talo oli ollut Maria Pälveen lapsuudenkoti. Talo oli alkuperäisessä kunnossaan, ja teimme siihen täydellisen remontin. Asukasyhdistykseen liityin heti alussa, olinhan mukana sen perustamiskokouksessa Teuvo Pakkalan koululla. Se olikin ikimuistoinen tapahtuma, koska itse kirjailija Paavo Rintala oli paikalla kertomassa lapsuudestaan Raksilassa, ja yhdessä katsoimme sitten Pojat-elokuvan. Tosin aktiivisena toimijana esimerkiksi hallituksessa en ollut pitkään aikaan, vasta viimeiset neljä vuotta, mutta osallistuin kaikkiin tapahtumiin kuitenkin.
Joel: Muutin reilu 8 vuotta sitten Kivi-Raksilaan. Liityin hallitukseen kolmisen vuotta sitten, kun muutimme Puu-Raksilan puolelle ja heräsi halu asuinalueen yhteisöllisyyden vaalimiseen.
Jetta: Muutin Raksilaan 2018 ja lähdin mukaan yhdistyksen toimintaan talvella 2019.
Henna: Muutin Raksilaan ensimmäisen kerran 1998 ja uudestaan 2002. Yhteensä olen asunut täällä kolmessa eri osoitteessa. Asukasyhdistyksen toiminnassa olen ollut mukana pariinkin otteeseen, välillä taukoa pitäen.
Mikä sinua motivoi yhdistystoiminnassa?
Heikki: On mukavaa olla tekemässä asioita, joilla on merkitystä kaikille raksilalaisille. Positiivinen palaute, miten pieni tahansa, on aina mukavaa kuulla. Mukana olemalla voi vaikuttaa raksilalaisten tulevaisuuteen (liikenne- ja kaavatyöryhmä) tai olla järjestämässä tapahtumia raksilalaisten iloksi (kesäjuhla, joulunavaus).
J-P: Mukana olemisessa näkee konkreettisesti, miten yhdessä tekeminen vaikuttaa alueemme hyväksi. Ilman yhdistystä moni asia ja tapahtuma jäisi tekemättä sekä linkki esimerkiksi eri sidosryhmiin puuttuisi. Kaikkien raksilalaisten kannalta on tärkeää, että asukasyhdistys toimii hyvin ja sen talous sekä hallinto ovat kunnossa.
Hanna: Asukasyhdistyksen kautta pääsin aikanaan Raksilaan muuttaessa tutustumaan muihin raksilalaisiin ja olen saanut sitä kautta myös uusia ystäviä. Yhdistystoiminta on mukava tapa olla järjestämässä yhteistä toimintaa ja olla osaltaan kehittämässä asuinaluettamme.
Ritva: Raksila on niin pieni ja yhtenäinen alue, että sen viihtyisyyden ja yhteenkuuluvaisuuden eteen haluaa tehdä työtä.
Joel: Lämpimät muistot oman lapsuuden yhdistystoiminnasta ja sen luomasta yhteisöllisyydestä, halu mahdollistaa tätä myös omalta osaltani.
Jetta: Yhdistyksissä tapaa uusia (yleensä kivoja!) ihmisiä ja saa tehdä asioita, jotka kiinnostavat ja vaikuttavat suoraan omaan elämään ja sen laatuun.
Henna: Komppaan Jettaa ja muita; yhdistystoiminnan kautta voi vaikuttaa asioihin ja omaan asuinalueeseen.
Miten kuvailisit parilla lauseella Raksilan asukasyhdistystä?
Heikki: Ihmisen kokoinen oman alueen yhteisö jonka toiminta pyrkii positiiviseen yhteisöllisyyteen.
J-P: Pitää muistaa, että asukasyhdistys ei ole vain sen hallitus vaan ainakin itse katson, että kaikki asukkaamme ovat osa tätä toimintaa, vaikka virallisia jäsenmaksuja ei maksetakaan. Yhdistyksen tehtävä on kehittää aluettamme ja toimia sen ja kaikkien asukkaiden edunvalvojana. Yhdistys on alueen asukkaita varten ja yhdistyksen rooli on tärkeä.
Hanna: Asukasyhdistys toimii aktiivisesti ja mukana toiminnassa voi olla sen mukaan, miten omaan elämäntilanteeseen parhaiten sopii. Pienessä yhdistyksessä toiminta on joustavaa ja lähellä asukkaita.
Ritva: Asukasyhdistys on virkeä toiminnaltaan (vakiintuneet vuosittaiset toiminnot), tosin harvalukuinen.
Joel: Yhdistyksemme on eräänlaisessa murroksessa ja etsii paikkaansa muuttuvassa yhteiskunnassa ja yhteisössä. Ihmisillä on edelleen tarve kuulua yhteisöön, mutta osallistumisen kulttuuri vaatii kehittämistä, jotta tämä on mahdollista myös tulevaisuudessa. Matalan kynnyksen keveä osallistaminen laajalle joukolle joustavasti on varmasti osa tätä tulevaisuutta. Toki ydintekijöitä tarvitaan jatkossakin, hajautettuna yhdistys tuskin toimisi tehokkaasti.
Jetta: Perinteikkään oululaisen kaupunginosan virkeä ja aktiivinen yhdistys, jonka tavoitteena on kaikkien raksilalaisten aktivoiminen ja auttaminen. Samalla teemme Oulustakin vetovoimaisemman kaupungin.
Henna: Koen, että viime vuosina tekeminen ja esimerkiksi osallistuminen kaavoituksen valmisteluun yhdessä kaupungin kanssa on edennyt, samoin matalan kynnyksen tapahtumien järjestäminen. Mukana on tällä hetkellä aktiivista porukkaa, vaikka oma aikani ei tahdokaan riittää kaikkeen.
Mikä sinua erityisesti ilahduttaa asukasyhdistyksen toiminnassa?
Heikki: On olemassa vakiintuneita perinteitä, kuitenkin joka vuosi on pyrkimys uudistua.
J-P: Tarttuminen ajankohtaisiin asioihin ja aktiivisuus: yhdistys on ketterä ilman sisäistä jäykkää kädenvääntöä. Työryhmät ja toimikunnat leventävät hartioita. Esimerkiksi kaava- ja liikennetyöryhmä tekee erinomaista ja ammattitaitoista työtä sekä viestii kaupungin suuntaan. On ollut mukava seurata ihmisten halua osallistua omien mielenkiinnon kohteisiin. Tämä lehti on myös hyvä esimerkki yhteisestä tekemisestä yhteiseen hyvään. Järjestettävät tapahtumat kesäjuhlineen ovat kaiken kruunu.
Hanna: Asukasyhdistyksessä on mukava ilmapiiri ja kaikkien halukkaiden on mahdollista tulla mukaan toimintaan.
Ritva: Halu toimia yhdessä alueen viihtyisyyden eteen.
Joel: Näkyvä ilo ja hyöty yhdistyksen tekemisestä. Kykymme olla aidosti vaikuttamassa asuinalueemme tulevaisuuteen ja ajankohtaisiin asioihin.
Jetta: Lähidemokratia on päivän sana. On aivan valtavan hienoa, että asukasyhdistys on ollut lähidemokratian asialla jo vuosikymmeniä. Se tarkoittaa, että tuomme raksilaisten äänen kuuluviin, osallistumme päätöksentekoon ja luomme kaupunginosamme asukkaille mahdollisuuden osallistua Raksilan kehittämiseen.
Henna: Fiilis, että esimerkiksi WhatsApp-ryhmän ja tapahtumien kautta Raksila-henki on tiivistynyt. Siitä voi tietysti kiittää kaikkia, ei vain hallitusta.
Mitä uutta olet oppinut vuoden aikana?
Heikki: Rutiiniasioidenkin pyörittäminen näinkin pienessä yhdistyksessä vaatii yllättävän paljon aikaa ja energiaa.
J-P: Näin uutena raksilalaisena olen oppinut tuntemaan suuren joukon alueemme eri ihmisiä ja sen, että täällä asuu omaan alueeseemme intohimolla suhtautuvia asukkaita. Tämä asukkaiden aktiivisuus ja mielenkiinto ovat kaiken toiminnan perusta, on se sitten omistus- tai vuokra-asumista. Kaikki ovat samassa porukassa, omin painotuksin.
Hanna: Korona-ajasta johtuen olemme tehneet asukasyhdistyksen tapahtumista ensimmäistä kertaa myös Facebook-livelähetyksiä ja on ollut mukava huomata, että tilaisuuksia on tullut seuraamaan myös lukuisa joukko muualla asuvia, mm. entisiä raksilalaisia.
Ritva: Vaikean koronajan jälkeen ja aikana asukkaat ovat kuitenkin hakeutuneet yhteisiin juttuihin.
Joel: Olen oppinut viimein leipomaan kunnon ruisleipää. Omalla juurella olen harrastanut leivontaa muutaman vuoden. Välillä harjoitusleipiä on syöty kyllästymiseen asti!
Jetta: Oulun asemanseudun alueen uudistussuunnitelmat ja erityisesti marketalueen kaavamuutos tulevat vaikuttamaan raksilalaisten elämään tulevaisuudessa valtavasti. Onneksi meillä on kanavia saada äänemme kuuluviin. Kiitos myös Oulun kaupungille siitä, että se järjestää kaikille avoimia kuulemis- ja keskustelutilaisuuksia em. muutoksiin liittyen.
Mitä haluaisit muuttaa nykyisessä toiminnassa?
Heikki: Olisi mukavaa saada uusia raksilalaisia mukaan toiminnan pyörittämiseen.
J-P: Itse yhdistystoiminnassa en lähtisi tekemään muutoksia esimerkiksi jäsenmaksujen suuntaan. Asukasyhdistys toimii nykyisellä modernilla formaatillaankin ja sopii tähän meidän alueeseemme. Yhdistyksen tulee olla sillanrakentajan roolissa sidosryhmiin: rakentavaa kommenttia, ei niinkään hajottavaa. Jatkossa varmasti tulee mietintään, että miten voisimme kerätä rahoitusta toimintaan muulla tavalla, kun kaupungin tukirahat tuntuvat pienentyvän. Koko Raksilassa on paljon osaamista eri aloilta, yrittäjiä ja ammattilaisia, joiden toivoisin lähtevän mukaan yhteiseen kehitystyöhön aktiivisemmin. Tuo olisi erittäin arvostettavaa ja arvokas asia. Yhdistyksen hallituksen tehtävänä on miettiä keinoja ja väyliä myös tähän.
Hanna: Raksila on asuinalueena pieni, joten haluaisin että kaikkien olisi mahdollisimman helppoa tulla mukaan toimintaan. Olisi kiva saada asukkailta palautetta siitä, miten he kokevat asukasyhdistyksen toiminnan ja miten voisimme yhdessä kehittää sitä entisestään.
Ritva: Raksilan asujaimisto on muuttunut jälleen ja tänne on muuttanut paljon lapsiperheitä. Heiltä haluaisin lisää uusia ideoita toimintaan, ja tietenkin jollain tavalla mukaan toimintaan, vaikka lapsiperhearki onkin aikaa vievää.
Joel: Osallistaa yhteisöä enemmän ja mahdollistaa matalan kynnyksen hankkeita ilman tiukkaa ohjausta yhdistyksen hallitukselta. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta kysyntää tälle kyllä olisi.
Jetta: Enemmän sellaista yrittäjämäistä toimintaa mukaan. Esimerkiksi Impolan kaupan edessä ollut kesäkahvila, jota vetivät Lippo-juniorit, oli loistava esimerkki tällaisesta.
Henna: Toivon ihmisten uskaltavan osallistua toimintaan yhä enemmän ja kehittelevän kaikenlaisia uusiakin yhteisöllisyyttä tukevia ideoita. Vaikka kaikkeen ei ehtisi, voi olla jossain muodossa mukana.
Kuinka sitouttaisit ja motivoisit raksilalaisia osallistumaan toimintaan?
Heikki: Yhdistys toimii raksilalaisille ja toimintaa tekevät raksilalaiset. Mukaan voi lähteä hyvin matalalla kynnyksellä eikä ole välttämätöntä, että joutuisi ottamaan vastuuta asioista. Kaikille löytyy sijaa ja tekemistä kunkin mahdollisuuksien mukaan.
J-P: Alueellamme on paljon nuoria ja uusia asukkaita, joita emme ole vielä varmasti tavoittaneet, eivätkä he koe yhdistyksen toimintaa omakseen. Pitää lisätä tietoisuutta siitä, että miten osallisuus yhdistyksessä vaikuttaa myös jokaisen omaan asumiseen ja elämiseen Raksilassa. Yhteisesti vaikuttamalla saadaan aikaan paljon voimakkaampaa viestintää. Tulevia hankkeita on Raksilan alue täynnä, joten nyt on tärkeää osallistua yhdistyksen kautta alueemme kehittämiseksi. Esimerkiksi työryhmät ilman yhdistystoiminnan “juridisia sitoumuksia” ovat oiva tapa osallistua. Teuvo Pakkalan koululla järjestettävät liikuntakerrat ovat jo yksi tapa tulla toimintaan mukaan. Yhdistystoiminta avaa verkostoja myös muun elämän puolelta.
Hanna: Suosittelen toimintaan osallistumista kaikille raksilalaisille! Jos olet vasta muuttanut Raksilaan, niin asukasyhdistyksen toiminnan kautta pääset helposti tutustumaan alueen asukkaisiin. Asukasyhdistyksen toiminta myös mahdollistaa meille kaikille mm. siivoustalkoot, kesäjuhlat, liikuntakerhot ja paljon muuta. Näiden järjestämistä varten tarvitaan vapaa-ehtoisia ja pienikin apu ja osallistuminen tapahtumien järjestelyihin auttaa!
Ritva: Kun on mukana toiminnassa, niin tulee tutuksi muidenkin kuin lähinaapureiden kanssa. Siitä muodostuu ikään kuin pieni kylä, jossa on mukava elää ja jossa tunnetaan toisia, ja on helppo olla sitten yhteydessä muissakin asioissa.
Joel: Yhteisölliset tilat voisi mahdollistaa toimintaa. Myös kynnystä tulla mukaan toimintaan voisi madaltaa esimerkiksi avaamalla hallituksen kokouksia kaikille sopivina ajankohtina? Aktiiviseen keskusteluun yhteisön kesken pitäisi saada enemmän kipinää, jospa jollakin olisi kikka kolmonen takataskussa tähän.
Jetta: Yhdistys on meidän kaikkien raksilaisten oma ja yhteinen. Yhdistyksen toimintaan osallistuminen voimaannuttaa ja lisää hyvinvointia. Yhdessä olemme enemmän.
Henna: Yhdistyksen toiminta on kaikille avointa, ja jokainen on tervetullut mukaan juuri sellaisena kuin on.
Mitä muuta haluat sanoa?
Heikki: Kun haluat tulla mukaan, ota yhteyttä esimerkiksi sähköpostitse raksilanasukasyhdistys@gmail.com tai yhdistyksen WhatsApp-tiedotusryhmän kautta.
J-P: Kannustan kaikkia asukkaita liittymään “Raksilan tiedotusasia” -WhatsApp-ryhmään, joka on nopea ja helppo väylä ottaa kantaa asioihin. Mukaan pääsevät kaikki laittamalla pyyntöä yhdistyksen sähköpostiin. Lopuksi tervehdin ilolla, että raksilalaiset haluavat pitää huolta arvokkaasta rakennuskannasta. Alueella liikkuessa näkee useita kunnostuskohteita ja remontteja tehdään vanhaa kunnioittaen. Pidetään jatkossakin tästä kiinni!
Hanna: Rauhallista joulun aikaa kaikille raksilalaisille ja tervetuloa mukaan asukasyhdistyksen toimintaan!
Ritva: Itse haluaisin Raksilaan enemmän ihan spontaania yhteistä tekemistä: kuinka mukavaa olisikaan vaikkapa kauniina kevät-/kesäiltana laittaa viestiä, että tullaanpa kaikki puistoon piknikille, otetaan eväät, muksut ja mummot mukaan ja nautitaan elämästä! Samoin olisi mukava jos saataisiin jokin yhteinen sisätila kokoontumisia varten; keitettäis kahvit tai keksittäisiin jotain yhteistä tekemistä, vaikkapa jouluaskarteluja.
Joel: Aina on hyvä viljellä viisautta ja valitettavan usein tätä näkee laiminlyötävän, joten ATK-vinkkinä arkeen: Paras salasana on salalause. Helppo muistaa ja vaikea arvata kuten kettuananasJakirjoitusbirhe. Siitä vain hauskoja tarinoita kutomaan palveluja pitkin, ei sitten toistoa näissä!
Jetta: Asuin Raksilassa ensimmäisen kerran 2000-luvun alussa. Sitten olin vuosikausia pois Oulusta. Kun palasin takaisin sanoin itselleni: parasta olisi päästä takaisin Raksilaan. Kun nyt sitten näin onnellisesti kävi, niin pidän kyllä Raksilaa itselleni nk. loppusijoituspaikkana. I <3 Raksila.
Henna: Raksila on itsellekin todella rakas paikka. Minäkin pidän spontaaneista, pienistäkin tapahtumista ja jutuista. Kivana asiana jäi mieleen viime uusivuosi, kun tuttujen ja itselle vieraampien kanssa kohotettiin Puistikkokadulla maljat vuoden vaihtuessa. ■