70-vuotias: Onnea, Teuvo Pakkalan koulu!

Teksti ja kuvat: Kaisa Pudas.

Teuvo Pakkalan koulu täytti tänä syksynä 70 vuotta. Koulun rakentaminen aloitettiin jo vuonna 1947, mutta rakennusmateriaalien puutteen vuoksi sen valmistuminen otti aikansa. Arkkitehti Martti Heikuran suunnittelema kansakoulurakennus valmistui syyskauden alussa 1950. Koulu oli avautuessaan oppilasmäärältään suurin Oulun kaupungin kansakouluista. 

Oppivelvollisuuslaissa oli jo 1921 määrätty, että jokaisessa kunnassa tuli olla riittävä määrä kansakouluja. Lapsimäärä vaikutti koulun perustamiseen: jos koulupiirissä lapsia oli vähintään 30, tuli perus­taa kansakoulu. 

Koulun syntyhistoria ajoittuu Suomen jälleenrakennuksen kauteen, jolloin Suomi toipui sota-ajasta, asutti rintamamiehiä ja menetettyjen alueiden siirtoväkeä. Rintamamiestaloja nousi runsaasti Kar­jasillan alueelle. Karjasillan asukasluvun nopea kasvu synnytti alueelle kansakou­lutarpeen. Rakennus vastasi myös Raksilan ja Etu-Lyötyn ja osittain keskustankin kasvaviin koulutarpeisiin.

1950-luvun koulurakennukset olivat lähiympäristönsä keskeisiä julkisia rakennuksia, jotka erottuivat kaupunkikuvassa. Teuvo Pakkalan koulukin komeilee Puu-Raksilan kauniin Puistikkokadun päätesommitelmana. 

Teuvo Pakkalan koulu Puistikkokadun päätesommitelmana.
Teuvo Pakkalan koulu Puistikkokadun päätesommitelmana.

Koulun suunnittelu- ja rakentamisaika­na rakennuksesta käytettiin nimitystä Kar-
jasillan koulu. Pian valmistumisensa jälkeen koulu nimettiin oululaisen kirjailija Teuvo Pakkalan mukaan kansakoulujen johtokunnan pyynnöstä sillä perusteella, että koulu ei tosiasiassa sijainnut Karjasillalla ja koska kirjailija Teuvo Pakkala oli erityisesti tunnettu lapsikuvauksistaan. Teuvo Pakkalan kansakoulun vihkiäiset pidettiin kirjailijan syntymäpäivänä 9.4.1951. Peruskoulu-uudistuksessa 1970-luvulla koulun nimi muutettiin nykyiseen muotoonsa.

Koululaitos oli tiivis osa Suomen hyvinvointipolitiikkaa jo 70 vuotta sitten. 1950-luvulla säädettiin laki koululääkäristä ja kouluhammaslääkäristä ja 1950-luvulta alkaen kehitettiin myös erityis­opetusta ja oppilashuoltoa: toimintansa aloittivat niin apukoulu kuin tarkkailuluokatkin. 

Suomi on ensimmäinen maa maailmassa, joka on tarjonnut oppilaille maksuttoman aterian jokaisena koulupäivänä. Viikon ruokalistalta saattoi 1950-luvulla löytyä ruispuuroa, kaalikeittoa, mannavelliä, hernekeittoa, riisipuuroa ja makaronivelliä. Koulu­ate­riaan kuului jo tuolloin myös maito ja näkkileipä.

70 vuotta sitten opettajia teititeltiin ja toteltiin. Jokaisessa luokassa oli opettajan koroke, liitutaulu, helmitaulu, karttateline ja karttakeppi, joka toisinaan toimi myös kurinpitovälineenä. Monessa luokassa oli urkuharmoni, jolla opettaja polkaisi aamuhartausvirren. Luokassa istui todennäköisesti ainakin yksi Hannele, Riitta, Anneli, Kristiina, Kari, Risto, Hannu, Harri tai Pekka, jotka olivat suosituimpia nimiä 1950-luvun alussa.

Teuvo Pakkalan koulun ikkunoiden syyspesu.
Teuvo Pakkalan koulun ikkunoiden syyspesu.

Jälleenrakennusaikaa leimaa myös optimismi: pitkien ja pimeiden sotavuosien jälkeen kaikki tuntuu mahdolliselta. Sodan jälkeisinä vuosina perustettiin Suomen Akatemia, josta pian tuli suomalaisen tieteen kansallinen symboli. Linnanmäen huvipuisto avautui yleisölle toukokuussa 1950. Nykyinen Helsinki-Vantaan lentoasema avattiin olympiavuonna 1952.

70 vuotta sitten tärkein viestin oli radio. Miljoonas radiolupa lunastettiin Suomessa vuonna 1955. Kanavasta ei perheissä tarvinnut kiistellä, koska niitä oli vain yksi. 1950-luvulla koettiin kuitenkin mullistus ja radiokanavien määrä kasvoi kahteen – samaan aikaan teki tuloaan myös näköradio eli kaukokatsominen eli televisio. 24.5.1955 lähetettiin ensimmäinen suomalainen televisiolähetys, jonka kokosi, ohjasi ja juonsi Lasse Pöysti. Televisioantenneja alkoi ilmestyä 1950-luvun loppuun mennessä jo pientenkin talojen katolle; antennin leikillinen nimitys ”konkurssiharava” kertoo siitä jotakin.

1950-luku oli muutosten aikaa. Suomalaisille tulivat tutuksi ainakin rokki, Brylcreem, poninhäntä, Elvis Presley, Bill Haley, Brigitte Bardot, James Dean, Olavi Virta, Pelé, Emil Zátopek, Laika-koira, Barbiet ja Minigrip-pussit. 1950-luvulla pidettiin ensimmäiset Eurovision laulukilpailut ja ajettiin ensimmäiset F1-ajot. 1952 järjestettiin Helsingin kesäolympialaiset ja Armi Kuusela kruunattiin Miss Universumiksi. Vuonna 1954 lopetettiin kahvin säännöstely, 1956 Suomessa oli yleislakko. 

Tieteen puolella keksittiin poliorokote, selvitettiin DNA:n rakenne, tehtiin ensimmäinen sukupuolenkorjausleikkaus ja munuaissiirto. Markkinat vapautuvat 1950-luvulla säännöstelystä, mikä näkyy muun muassa mainonnan lisääntymisenä: mainoksissa näkyi erityisesti tupakka, viina ja makeiset. 

Maailma on noista ajoista muuttunut. Teuvo Pakkalan koulu seisoo kuitenkin yhä komeana Puistikkokadun päässä ja jatkaa suomalaisen koulun historiaa. Suomalainen koulu on edelleen osa hyvinvointipolitiikkaamme – tänä päivänä jo kysytty vientituote maailmalla. ■

* * *

Nykysuomen sanakirjaan (viides osa vuodelta 1959) on listattu 1950-luvulla kerättyjä sanoja, jotka omalta osaltaan kiteyttävät ajan henkeä: 

aamu-uutiset, aivojenpesu, antibiootti, aseistariisunta, automaatio

barbi, bestseller, bikinit, bonus

chihuahua, cocktailkutsut

dekkari, desibeli, dieselveturi, dollarihymy

ehostaa, ekotyyppi, eksistentiaalifilosofia, elektoroniaivot, elementtirakentaminen

fakki-idiootti, farmariauto, fennisti, fillari, frustraatio

gallup, globaalinen, greippi, grilli

hansikaslokero, hartiapankki, henkilökultti, housuvaippa, huippukokous, hyvinvointivaltio, hätäkeskus

ihmissuhde, ilmakirje, irtohousut, irtolaisvalvonta, itsepalvelu, itäauto

jallu, jenkkikassi, jepari, joustin­neule, jytke, järjestelmäveikkaus

kahvio, kanavavalitsin, kansalaiskoulu, kehitysmaa, keskiansio, kotirouva, kuukausiansio

lasikuitu, lateksi, lastulevy, lobotomia, lähivalo, länsiauto

maailmanympärimatka, maksa­kirroosi, markkinatalous, meikata, melaniini, mikroaallot, musta­valkokuva

nailon, nauhoite, nauhuri, nuorisokahvila, näivetysveritauti

ohituskielto, oppivelvollisuuskoulu, ostoskeskus

paneelikeskustelu, pimu, polyamidi, potkuhousut, prosenttikorotus, puhelin­tyttö, päiväjatkokoulu, pölykapseli

revalvaatio, rinnakkaisohjelma, rippikoululeiri, roskakala, rotuerottelu

sairauseläke, sarjakuvalehti, scooter, seksi, selluloosamuovi, silikoni, slummiutua, sormituntuma, stereolevy, sukkahousut, suodatinkahvi, suuntanumero, syrjäseutulisä, sähkökirjoituskone

taajuusalue, talvirengas, tele­objektiivi, tieliikennelaki, tietokone

* * *

Lähteet:

Aikamatka Oulu. 2005. Oulun kaupungin 400-vuotisjuhlien sivusto:
www.oulu.ouka.fi/aikamatkaoulu/lisatiedot/oulusakoulusa.htm 

Özer-Kemppainen. 2019. Teuvo Pakkalan koulu, Oulu rakennushistoriaselvitys:
docplayer.fi/168555278-Teuvo-pakkalan-koulu-oulu-rakennushistoriaselvitys-2019-ozlem-ozer-kemppainen.html 

Kotimaisten kielten keskus. Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Sanoin saavutettu: 1950-luku:
www.kotus.fi/nyt/teemakoosteet/sanoin_saavutettu_satavuotias_suomi/sanoin_saavutettu_1950-luku