Historiaa 1940-luvulta Puistikkokadulta

Vanhin veljeni oli käynyt tutustumassa Puistikko­katu 7:n pihapiiriin kesällä 2019. Tiedämme että isoisämme Anton Lehtonen on ollut urakoitsijana yhdessä rakennusmestari Virtasen kanssa ja he ovat rakennuttaneet Puistikkokadulle talon. Ihan varmuudella emme tiedä, onko kyseessä juuri tämä talo numero seitsemän.

Teksti: Kaarina Pietilä, Revonlahti
Kuva: Kaarina Pietilän kotialbumi. Anton Lehtonen Raksilaan rakennuttamansa puutalon harjannostajaisissa vuonna 1946. Antonin urakointikaverina oli rakennus­mestari Virtanen.

Isoisäni Anton Lehtonen oli rakennus­urakoitsija, joka oli muuttanut perheineen Helsingin Tuusulasta Vihantiin vuonna 1925 ja sieltä myöhemmin Paavolan kuntaan (nykyinen Siikajoen kunta).

Osa Raksilaan rakennetun kaksikerroksisen, aumakattoisen puutalon tukeista kaadettiin Paavolasta, Lehtosten metsästä. Isäni Urpo Lehtonen sahasi tukit omalla sahallaan, josta ne vietiin Vihannin rautatieasemalle junalla Ouluun kuljetettaviksi.

Kyseiseen puutaloon kuului pihara­kennus huoneineen, joka valmiiksi rakennettuna olisi kuulunut Anton Leh­toselle. Osakkeenomistajat eivät kuitenkaan hyväksyneet sitä, ja he sanoivat maksaneensa myös piharakennuksen, joten isoisäni ja osakkeenomistajat riitaantuivat keskenään asiasta.

Isoisälläni ei ollut ollut tarkkaa kirjanpitoa eikä dokumentointia rakentamisen ajalta. Joten se siitä asiasta ja piharakennuksen omistamisesta. Aina kun ajamme Puu-Raksilan ohitse niin muistelemme isoisäämme. Kotonamme on ollut kaksi vanhaa valokuvaa, joissa näkyy tämä aumakattoinen Raksilan puutalo. Valitettavasti emme löytäneet kuvista toista, jossa puutalo näkyy paremmin.

Vuonna 1946 Urpo Lehtosen inke­ri­läi­nen vaimo Tyyne, siis äitini, odotti esikoistaan ja vietti synnytyksen lähestyes­sä Puistikkokadun piharakennuksessa useita päiviä ennen kuin kävi synnyttämässä Juhannusaattona Tuiran synnytyssairaalassa potran pojan. Hän vietti Raksilassa myös muutaman päivän sairaalasta tullessaan ennen kuin matkusti junalla isäni kanssa Paavolaan.

Äitini Tyyne oli tullut Ouluun loppuvuodesta 1943 yhdessä inkeriläisten siirtolaisten kanssa Hangon kokoamisleiriltä. Heidän karanteenipaikkansa oli Oulun Lyseo. Äitini perhe sai evakkopaikan Paavolasta Lehtosen perheen kotoa, ja rakkaus roihahti Tyynen ja Urpon välillä.

* * *

Kaarina Pietilä oli lukenut sanomalehti Kalevasta, että Raksilan perinneyhdistyksen puheenjohtaja Mirja Tuliniemi os. Honka kyseli Raksilan asukkaiden vanhoja tarinoita. Sekä Raksilan asukasyhdistys että Raksilan perinneyhdistys keräävät ja jakavat tarinoita Raksilasta. Perinneyhdisyksen toimintaan voit tutusta www.raksilanperinneyhdistys.com