Teksti: Irma Hartikka, kuvat: Irma Hartikan kotialbumi.
Irma Hartikka on asunut Raksilassa yli 50 vuotta ja nähnyt aitiopaikalta Impolan palvelutiskin ja kassan takana, miten kaupanala mullistui 1970-luvulla ja marketit tulivat Raksilaan. Maalaistyttö myös voitti Keskon järjestämän koulutuskilpailun ja pääsi palkinnoksi Espanjaan.
Olimme 1960-luvulla nuoripari ja asuimme Toppilassa pienessä vinttihuoneessa. Meillä oli yksi lapsi. Etsimme isompaa asuntoa, mikä löytyikin Raksilasta, Puutarhakatu 1:stä, Hätälän talosta. Oli keittiö ja iso kamari. Olimme ikionnellisia.
Se oli sitä aikaa, kun Hätälän Olli teki lipeäkalaa talon kellarissa. Varsinkin sesonkiaikana Hätälän Olli teki ympäripyöreitä päiviä. Joskus kalanhaju oli aika voimakas, mutta se ei meitä haitannut. Minun mielestäni hän on yksi Raksilan kuuluisuuksia, varsinkin kun ajattelee millainen jättiyritys Hätälä on nykyisin.
Onhan niitä muitakin kuuluisuuksia, kuten Eero Lattula aikoinaan – ja Reijo Ruotsalainen, joka ei tosin tiettävästi asunut Raksilassa, mutta oleskeli paljon Siiri-mummonsa luona Puutarhakadulla. Mummo piti huolta, että Reijolla oli aika tiuhaan karkkipäivä.
Minun osaltani onni jatkui, kun pääsin vielä Impolaan töihin. Impola oli, niin kuin moni muukin kauppa silloin, sellainen, että myytiin tiskin takaa. Sitten tuli muutoksen aika ja alettiin muuttaa myymälöitä valintamyymälöiksi. Niin myös Impola teki remontin ja muuttui valintamyymäläksi. Minä pääsin kassatoimihenkilöksi. Siitä alkoi minun kassatyöurani, joka kesti yli kolmekymmentä vuotta.
Impola oli K-merkin alla toimiva kauppa ja Kesko koulutti henkilökuntaa kirja- ja kurssimuotoisesti. Minäkin osallistuin K-ryhmän koulutukseen, joka jatkui eräänlaisena kilpailuna. Pääsin Helsinkiin jatkokilpailuun ja edelleen loppukilpailuun. Silloin oli vuosi 1971. Kävi niin, että maalta tullut tyttö pärjäsi ”maalaisjärjellä” ja voitti kilpailun! Sain palkinnoksi kahden viikon matkan Espanjaan, joka oli siihen aikaan hieno juttu, kun ulkomaanmatkat eivät olleet niin yleisiä.
Impola oli mukava ja ihmisläheinen työpaikka. Samoin Puutarhakadulla oli mukava asua.
Mutta sitten alkoi kuulua huhuja markettien tulosta Raksilaan, ja sehän tiesi pienempien kauppojen loppua. Niinpä työpaikka vaihtui, kuten asuntokin.
Asuntoni on edelleen Raksilassa, Ratakadulla, jossa asun nykyisin leskenä yksin. Olen asunut jo yli viisikymmentä vuotta Raksilassa, jossa on hyvä ja mukava asua. ■
* * *
Raksilan asukasyhdistys julkaisee tarinoita Raksilasta. Lähetä oma tarinasi raksilanasukasyhdistys@gmail.com