Puu-Raksilan asemakaavan tarkistaminen käynnistyi syksyllä 2019

Teksti: Timo Takala
Kuva:
Vaaleansinisellä merkityillä tonteilla on voimassa vuoden 1964 asemakaava. Tummansinisellä merkityille tonteille on myöhemmin hyväksytty asema­kaava­muutoksia. Punaisella on rajattu Museoviraston hyväksymä valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) -alue.
Karttapohja © MML 2019

Raksilan asukasyhdistys teki vuonna 2017 aloitteen alueemme asemakaavan uudistamisesta. Kaupunki on tänä syksynä käynnistänyt muutostyön. Kaavan uudistaminen tuli tarpeelliseksi, kun kaupunki päätti sitoa tonttivuokramme rakennusoikeuteen tontin pinta-alan sijasta. Suurella osalla Raksilan tonteista rakennusoikeutta ei ole merkitty kaavaan, joten niillä vuokra olisi määräytynyt hyvin hatarilla perusteilla.

Suurimmalla osalla Puu-Raksilan tonteista on voimassa vuonna 1964 laadittu asemakaava. Tuolloin oli kulunut 40 vuotta alueen alkuperäisen asemakaavan valmistumisesta ja asemakaava muutettiin pohjustamaan alueen tulevaa purkamista. Tarkoituksena oli estää rakennusten laajentaminen, jotta lunastuskustannukset eivät kasvaisi. Kun alueen vuokra-aikoja sittemmin päätettiin jatkaa, asemakaavaa ei kuitenkaan muutettu säilyttämispäätöstä vastaavaksi. Niinpä tähän mennessä kolmellekymmenelle tontille on jouduttu laatimaan tonttikohtaiset asemakaavamuutokset ullakkotilojen käyttöön ottamista varten.

Asemakaavatyön osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä syyskuussa. Asukasyhdistyksen jättämässä lausunnossa korostettiin alueemme valtakunnallisen kulttuurihistoriallisen arvon huomioon ottamista. Asukasyhdistys piti tärkeänä, että koko RKY-alue käsiteltäisiin asemakaavatyössä. Kaupungin esittämässä alustavassa rajauksessa Syrjäkatu, Tehtaankatu ja Teuvo Pakkalan katu sekä Teuvo Pakkalan koulu eivät kuuluneet asemakaavan muutosalueeseen. Työssä toivottiin selvitettävän ympäristöömme sopivia lisärakentamismahdollisuuksia, esimerkiksi mahdollisuuksia laajentaa piharakennuksia tai rakentaa myös uusia piharakennuksia työtila- ja asuntokäyttöön. Alueelle toivottiin laadittavaksi myös uudet rakentamisohjeet.

Liikenne on Raksilan asumisviihtyi­syyden ja turvallisuuden kannalta keskeisin ongelmakohta. Asukasyhdistys esittikin, että asemakaavatyön yhteydessä laadittaisiin koko Raksilan käsittävä liikenteen ja katujen yleissuunnitelma. Keskeisin selvitys- ja ideointitehtävä on, miten Teuvo Pakkalan katu saataisiin palautetuksi nykyisestä melu-, tärinä- ja turvallisuusongelmasta viihtyisäksi asuntokaduksi, jonka ylittäminen olisi turvallista koululaisille. Suunnitelman pohjaksi tarvitaan ensin tutkittua tietoa Teuvo Pakkalan kadun läpi ajavan liikenteen käyttäjistä ja käyttäytymisestä.

Toinen tärkeä tehtävä on löytää kaupunginosan arvoa kunnioittavat py­­sä­köinti­ratkaisut, joilla Syrjäkatu, Puutarhakatu ja Karjakatu palautetaan asuntokaduiksi nykyisestä roolistaan Oulun keskustaa, rautatie- ja linja-autoasemaa sekä urheilu- ja koulualueita palvelevina ilmaisina pysäköintialueina. Pysäköintiongelman ratkominen edellyttää aluksi tiedon hankkimista siitä, ketkä alueella pysäköivät ja minkä pituisia aikoja.

Melu, tärinä ja pöly ovat merkittäviä ongelmia tietyillä osilla Raksilaa. Asukasyhdistys painottikin, että asema­kaavan pohjaksi tarvitaan paikan päällä tehtäviin mittauksiin perustuvaa tietämystä näistä haitoista.

Asukasyhdistys esitti myös asukkaiden osallistumismahdollisuuksien lisäämistä kaavaprosessissa ja tiedotuksen parantamista. Työn alkuvaiheeseen esitettiin lisättäväksi yhteisiä ideariihiä vaihtoehtoisten ja ennakkoluulottomienkin kehittämisratkaisujen löytämiseksi.